 |
| Kiinan puolustusministeri Wei Fenghe |
Itsehallinnollinen Taiwan erosi manner-Kiinasta vuonna 1949 sisällissodan seurauksena. Kiinan näkökulmasta Taiwan on vain "saarimaakunta", "kuriton provinssi", mutta yhä osa Kiinaa. Taiwanilaisten separatistien mielestä Taiwan, "Kiinan tasavalta", on poliittisesti jakautunut, mutta länsimaista demokratiaa jäljittelevä "nuori kansakunta".
"Kiina on ainoa suurmaa maailmassa, joka ei ole vielä saavuttanut täyttä jälleenyhdistymistä", Wei arvioi. Taipein ja Pekingin välit ovat olleet tulehtuneita vuoden 2016 vaaleista saakka, jolloin Taiwanin presidentiksi valittiin demokraattisen edistyspuolue DDP:n Tsai Ing-wen. Tsai kieltäytyy hyväksymästä Taiwania osaksi "yhtä Kiinaa".
Wein mukaan Kiina haluaa saavuttaa rauhanomaiset suhteet osapuolten välille, mutta se ei tule koskaan hyväksymään "Taiwanin separatisteja" tai seuraamaan sivusta "ulkovaltojen sekaantumista asioihin". "Separatismi johtaa vain umpikujaan", puolustusministeri totesi puheessaan.
Wei Fenghe kommentoi aihetta vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Peking juhli Kiinan kansantasavallan perustamisen 70-vuotispäiviä juhlavin sotilasparaatein. Paraatissa esiteltiin Kiinan viimeisintä korkean teknologian aseistusta ballistisista ohjuksista hypersonisiin drooneihin ja uuden sukupolven panssarivaunuihin.
Puolustusministeri toisti Pekingin kannan, että Diaoyu-saaret Itä-Kiinan merellä ja muut kiistanalaiset saaret Etelä-Kiinan merellä ovat "oleellinen" osa Kiinan aluetta. "Me emme voi menettää tuumaakaan esi-isiemme meille jättämistä maa-alueista", Wei sanoi.
Pekingin mukaan suurin osa Etelä-Kiinan merestä kuuluu Kiinalle, mutta merialuekiistojen osapuolina ovat Taiwanin lisäksi myös Vietnam, Filippiinit, Malesia ja Brunei. Myös Japani on vaatinut asumattomia Diaoyu-saaria itselleen, ja käyttää niistä japanilaista nimeä Senkakusaaret. Kiistojen osasyynä on pidetty myös sitä, että saarten ympäristössä voi olla arvokkaita luonnonvaraesiintymiä.
Huolimatta Kiinan tinkimättömistä vaatimuksista, Wei sanoi, etteivät Kiinan sotilaalliset ambitiot ole luonteeltaan aggressiivisia. "Kiinan kehitys ei muodosta uhkaa millekään maalle", hän painotti. Kiina solmi juuri myös uuden puolustusyhteistyösopimuksen Singaporen kanssa, mikä enteilee suurta muutosta Aasian turvallisuusarkkitehtuurissa.
Kiinan puolustusministeri totesi myös, että "[Yhdysvaltojen ja lännen] puuttuminen muiden maiden sisäisiin asioihin, värivallankumousten aloittaminen, ja yritykset alistaa muiden maiden lailliset hallitukset, ovat todellisia sotien ja levottomuuksien syitä eri puolilla maailmaa".
