tiistai 26. marraskuuta 2019

Kiina Ukrainan kriisin hyötyjänä

Antonov An-22, maailman suurin rahtilentokone.
Länsi on käyttänyt Ukrainaa hyväkseen Venäjää vastaan, mutta on haluton tukemaan maata taloudellisesti, kirjoittaa toimittaja Fred Weir.

Saattaa olla, että Ukrainan kriisin ja lännen aloittaman uuden kylmän sodan suurin hyötyjä onkin yllättäen Kiina.

Ukrainalaiset ovat seuranneet viime viikkoina hermostuneesti, kun amerikkalaisdiplomaatit ja turvallisuusviranomaiset ovat ylistäneet Ukrainaa Yhdysvaltojen tärkeänä kumppanina, jonka turvallisuuden presidentti Donald Trump vaaransi vaatimalla talousavun vastineeksi henkilökohtaisia poliittisia palveluksia.

Weirin mukaan nykyisessä poliittisessa valokeilassa oleminen on Ukrainalle kiusallista. Ukrainalaisilta asiantuntijoilta on liki mahdotonta saada kommenttia Washingtonin virkarikoskuulemisiin. Ilmeisesti he pelkäävät loukkaavansa joko syytöksen esittäneitä demokraatteja tai presidentti Trumpia, ja molempien kanssa on pysyttävä väleissä.

Vaikka Ukraina on tapetilla amerikkalaisessa keskustelussa Trumpin puhelinkeskustelun ja Joe Bidenin takia, Ukrainan toivomaa integroitumista länteen uhkaa vielä yksi tekijä, joka on jäänyt suurelta osin huomiotta. Kyseessä on Kiinan kasvava taloudellinen vaikutusvalta alueella.

Ukrainan kansallispankin mukaan, Kiina ylitti tänä vuonna Venäjän ja Puolan Ukrainan suurimpana kauppakumppanina. Kiina aikoo sijoittaa Ukrainan infrastruktuuriin, mukaan lukien vaikeuksissa olevaan Mariupolin satamaan, teiden kunnostamiseen, junaliikenteeseen ja Kiovan metroon. Johtuen Trumpin kauppasodasta, suurin osa Kiinaan tänä vuonna tuodusta maissista on tullut Ukrainasta.

Weirin mukaan myös Ukrainan neuvostoaikainen sotateollisuus saattaa päätyä kiinalaisomistukseen. Politiikan tutkija Vadim Karasiovin mukaan "kiinalaissijoittajat ovat tärkeitä Ukrainalle, koska suoraan sanottuna, muitakaan sijoittajia ei ole". Venäjä ei luota Ukrainaan, joten kaupankäynti on nihkeää. Yhdysvalloilla ja länsimailla on oma sotateollisuutensa, eikä niitä kiinnosta tukea vastaavaa teollisuutta Ukrainassa.

"Tämä on iso ongelma Ukrainalle", Karasiov tunnustaa. "Jos haluamme liittyä Natoon, silloin Nato-maiden tulisi auttaa meitä sovittamaan asejärjestelmämme euroatlanttiseen järjestelmään. He ovat tehneet selväksi, etteivät pidä teollisuutemme osakkeiden myymisestä Kiinalle, mutta kenelle me sitten myisimme?"

Länsi ei ole osoittanut mielenkiintoa Ukrainaa kohtaan, mutta kiinalaiset ovat. Kiinalaisia kiinnostavat esimerkiksi lentokonesuunnittelu- ja valmistusyhtiö Antonovin valtavat rahtilentokoneet. Aiemmin tänä vuonna kiinalainen ilmailualan yritys teki tarjouksen Antonovin moottorirakennusyksiköstä.

Yhdysvalloissa ollaan tietoisia "kiinalaissijoittajien uhasta". Elokuussa, silloin vielä turvallisuusneuvontajana toiminut John Bolton, lensi Kiovaan varoittamaan kaupanteosta kiinalaisten kanssa. Arkaluontoista sotilasteknologiaa ei saisi päätyä "potentiaalisten vihollisten käsiin".

Boltonin varoitus herättää myös jatkokysymyksen: mitä tapahtuu Ukrainan pyrkimyksille liittyä sotilasliitto Natoon, jos valtaosa sen sotateollisuudesta päätyy kiinalaisten haltuun? On muistettava, että Kiina omaa jo vahvan strategisen kumppanuuden Venäjän kanssa.

Tällä hetkellä kukaan Kiovassa, Washingtonissa tai Moskovassa ei näytä olevan valmis näkemään virtahepoa olohuoneessa, Weir arvioi. Ukrainalaisen Concorde Capital-sijoituspankin johtava analyytikko Alexander Parashiy syyttää myös Ukrainan hallitusta.

"Vastikään Ukrainan sisäministeri teki 555 miljoonaa euroa maksavan tilauksen ranskalaisista helikoptereista, vaikka ukrainalainen Motor Sich-yhtiö on kehittänyt vastaavan mallin. Kiinalaisten suoma huomio on loogista seurausta oman hallituksemme piittaamattomuudesta", Parashiy sanoo.

Venäläinen politiikan tutkija Sergei Karaganov toteaa ettei Moskova välitä, mikäli kiinalaiset nappaavat parhaat palat entisen Neuvostoliiton aikaisesta sotateollisuudesta. "Jos joku osa siitä vielä toimii ja kiinalaiset ovat halukkaita ostamaan, mitä se Venäjää haittaa", tutkija kysyy.

Ukrainassa on nyt viimeistään ymmärretty, että lännen sotakoneiston auttaminen ja geopoliittisen railon synnyttäminen Venäjän kanssa, eivät ole auttaneet ukrainalaisia pääsemään osaksi läntistä yhteisöä, Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia.