 |
| Henry Kissinger |
96-vuotias Kissinger on sitä mieltä, että Valkoinen talo on "tehnyt erinomaista työtä välttääkseen katastrofin", mutta vielä riittää tehtävää. "Jos Yhdysvallat ei nujerra virusta, amerikkalaisten ja koko maailman luottamus [Amerikka-johtoista järjestystä kohtaan] saattaa horjua", Kissinger pelkää.
"Kun pandemia on ohi, monien instituutioiden katsotaan epäonnistuneen, olipa tässä perää tai ei. Totuus on, ettei maailma palaa entiselleen koronaviruksen jälkeen", Kissinger kirjoittaa.
Virusta enemmän Kissingeriä tuntuu huolettavan Yhdysvaltojen asema koronaviruksen jälkeisessä ajassa. Hän vaatii valtiota kehittämään pikaisesti vastalääkkeen, jotta talous elpyisi ja länsijohtoinen "liberaali maailmanjärjestys" selviytyisi.
Vastalääkettä virukseen ei ole vielä löytynyt. Yhdysvalloissa terveydenhoidon ammattilaiset ovat huolissaan suojavälineiden riittävyydestä; koronapotilaita hoitavia lääkäreitä ja hoitajia on jo menehtynyt. Tehohoitoyksiköt ovat äärirajoilla, Kissinger toistaa tunnetun tosiasian.
Kissinger haluaisi koronaviruksen varjolla aikaan saada kunnollisen "globaalihallinnon". Hän sanoo, että virus on yhteinen uhka ja Yhdysvaltojen tulisi "työskennellä yhdessä muun maailman kanssa". Tällä hetkellä tarvitaan "globaalia visiota ja yhteistyötä".
Suomessakin politiikan tutkija, ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola julistaa, että "paluu normaaliin" edellyttää "kansainvälistä koordinaatiota". Kissinger ja Aaltola ovat molemmat sitä mieltä, että pandemian vuoksi "kansainvälistä integraatiota" on lisättävä.
Geopolitiikan ja kansainvälisten verkostojen asiantuntija Kissinger ehdottaa kolmea askelta, jotka Yhdysvaltojen tulisi ottaa, jotta nykyisestä tilanteesta päästäisiin "uuteen epookkiin".
Ensin on löydettävä lääke virukseen. Kissingerin mukaan on kehitettävä "uusia tekniikoita ja teknologioita infektion hallitsemiseksi ja tarjottava rokotteet laajoille väestöryhmille".
Toisena askeleena on "parannettava maailmantalouden haavat". Kissinger viittaa vuoden 2008 finanssikriisiin, todeten nykyisten olosuhteiden olevan vieläkin monitahoisempia, johtuen viruksen globaalista luonteesta, koulujen ja ravintoloiden sulkemisesta, sekä sosiaalisesta eristäytymisestä. Politiikan veteraanin mielestä on luotava talousohjelmia helpottamaan koronakaranteenista aiheutuneita vahinkoja.
Kolmanneksi, Kissinger kirjoittaa pandemian aiheuttaneen yhteiskunnan sulkeutumisen aikana, joka suosii globaalia kauppaa ja vapaata liikkuvuutta. Kissinger pohtii, mikä vaikutus tällä on "liberaalille maailmanjärjestykselle".
Länsijohtoinen globalisaatio on vaakalaudalla. "Maailman demokratioiden tulisi säilyttää valistuksen arvot", Kissinger toistaa eliitin tuttua, massoille tarkoitettua mantraa. Vetäytymispolitiikka vaarantaa Kissingerin mielestä "yhteiskuntasopimuksen" niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla. Luodaanko nyt tyhjiöitä, jotka muut - esimerkiksi Venäjä ja Kiina - täyttävät?
Jopa sotarikolliseksi syytetty Kissinger puhuu läntisestä arvopohjasta, mutta todellisuudessa hän ajaa vain globalistieliitin intressejä. Tällä välin Trumpin hallinto on jälleen suututtanut euroatlantisteja. Saksalaisviranomaisten mukaan Washington on harjoittanut "nykyajan merirosvoutta" kaappaamalla berliiniläispoliiseille tarkoitetun erän hengityssuojaimia. Se siitä yhteistyöstä.
Koronaviruspandemia tuli sopivasti samaan aikaan, kun globaali velkakupla on puhkeamassa ja maailmantalouden resetointia käynnistellään. Koska "ilmaston lämpeneminen" ei riittänyt saamaan "uutta maailmanjärjestystä" aikaan, oli löydettävä uusi uhka, jolla perustella "globaalihallinnon" tärkeyttä. Tämä saattaa kostautua, sillä länsiliberalismin totalitarismille on jo haastajia.
