Kyseessä on Kiinan ensimmäinen itsenäisesti toteutettu Mars-lento. Neuvostoliitosta vuonna 1971 lähetetty luotain suoritti ensimmäisen onnistuneen laskeutumisen Marsin pinnalle, mutta laite hajosi vain hetkeä myöhemmin. Tällä hetkellä Marsia tutkii sinne vuonna 2012 laskeutunut amerikkalaismönkijä sekä vuonna 2018 saapunut InSight-laskeutuja.
Kiinan tavoitteena on kiertää Marsin kiertorataa ja laskea luotain punaisen planeetan pinnalle. Sen jälkeen avaruusmönkijän on tarkoitus lähteä tutkimusmatkalle. Onnistuessaan kyseessä olisi merkittävä tieteellinen läpimurto.
Suurvaltojen mittelö on saamassa kirjaimellisesti kosmiset mittasuhteet, sillä myös Yhdysvalloilla on meneillään Mars-operaatio. Viikon päästä Nasa laukaisee uuden raketin kohti Marsia Floridan Cape Canaveralista. Hanketta on kuvailtu "miehitetyn lennon esiasteeksi" ja kantoraketin on määrä saada luotain määränpäähänsä helmikuussa 2021.
Kiinan Mars-luotaimen nimi, Tianwen, tulee samannimisestä muinaisesta kiinalaisrunosta, joka tarkoittaa"taivaallisia kysymyksiä" tai "kysymyksiä taivaalle". Sen on kirjoittanut Qu Yuan, yksi muinaisen Kiinan suurimmista runoilijoista. Kiinalaisen mytologian mukaan nimetty mönkijä Jadekani kulkee yhä Kuun kääntöpuolella.
Kiinan Mars-matkaa seurataan tarkasti ympäri maailmaa. Vaikka monet odottavat Kiinan menestyvän, jotkut pyrkivät vääristämään Kiinan pyrkimykset avaruustieteen ja -teknologian saralla. Heille Kiinan avaruustoiminnan tavoitteena on vain "Amerikan johtajuuden haastaminen". Lännen Kiinan-vastainen kampanjointi on onnistunut politisoimaan myös avaruustutkimuksen.
Kiinan valtion virallisen Xinhua-uutistoimiston julkaisemassa mielipidekirjoituksessa on kritisoitu tällaista nollasumma-ajattelua. Se kuuluu toimittaja Jiang Li'n mielestä kylmän sodan aikakauteen, jolloin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat lukittuneet "jos sinä voitat, minä häviän"-avaruuskilpailuun. Tänä päivänä ulkoavaruuden tutkimisen tulisi katsoa hyödyttävän koko ihmiskuntaa.
Kiina on Kuun tutkimuksensa aikana jakanut kansainväliselle yhteisölle tieteellisiä havaintojaan ja tarjonnut ilmaisia palveluja Beidou-satelliittipaikannusjärjestelmänsä kautta. Kiina on myös kutsunut YK:n jäsenvaltioita tekemään tieteellisiä kokeita Kiinan avaruusasemalle, jonka odotetaan valmistuvan vuoteen 2022 mennessä. Täytenä vastakohtana Kiinan toimille, Yhdysvaltojen kongressi asetti vuonna 2011 voimaan lain, joka kieltää kaikenlaisen avaruusyhteistyön Kiinan kanssa.
Väestöräjähdyksen, hupenevien luonnonvarojen ja maapallon ilmastohaasteiden takia, Marsin kaltaisten planeettojen tutkimisen perimmäisenä tavoitteena on avaruuden asuttaminen: vain näin varmistetaan ihmiskunnan pitkän tähtäimen selviytyminen ja kehitys. Tästä perspektiivistä tarkasteltuna ajatus "luksusavaruuskommunismista" ei kuulosta pahalta, mutta päämäärään on vielä matkaa.
Xinhua-kirjoittajan mielestä ulkoavaruuden ei pitäisi antaa tulla "uudeksi kylmän sodan taistelukentäksi, vaan kokonaan uudeksi alueeksi, jossa kaikki voivat työskennellä yhdessä ihmiskunnan paremman tulevaisuuden hyväksi". Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on puolestaan julistanut avaruuden "uudeksi villiksi länneksi", joka vain odottaa valloittajaansa. Myös suuryritykset tähyävät avaruuteen luonnonvarojen toivossa.
Yhdysvaltojen kaltaisten "nollasummapelurien" tulisi luopua vastakkainasettelusta ja osallistua avoimeen kansainväliseen avaruusyhteistyöhön, kiinalaiskirjoituksessa ehdotetaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta Kiinan saavutusten myötä kaikenlainen avaruustutkimus on herättänyt taas kiinnostusta.
