keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Venäjä- ja Kiina-kortit esiin hävityn europelin jälkeen

Suomessa on kohistu EU:n budjetista sekä erityisesti 750 miljardin euron suuruisesta elvytysrahastosta, josta neuvoteltiin viikonlopun yli Brysselissä, unionin historian pisimmässä maratonkokouksessa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan 90 tuntia kestänyt kokous oli kuitenkin "kaiken vaivan arvoinen".

Unionin seitsemänvuotinen budjetti ja näennäisesti koronakriisin hoitoon tarkoitettu elvytysrahasto menivät läpi. Valtamedia on antanut ymmärtää, että elvytysrahastosta käytiin suurikin vääntö, mutta arvelen enimmän kohun olleen vain suurta yleisöä varten teeskenneltyä teatteria. Federalistisen EU:n projekti eteni taas hieman, mikä oli euroeliitille pääasia.

Pääministeri Sanna Marin on saanut runsaasti kritiikkiä neuvottelujen jälkeen. Suomessa on keskusteltu kiivaasti siitä, oliko lopputulos maamme kannalta hyvä vai ei. Kokoomuksen vuoro on tällä hetkellä esittää oppositiopuoluetta, joten Petteri Orpo tietysti suhtautui Marinin aikaansaannoksiin skeptisesti.

Iso numero tehtiin myös siitä, että Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Alankomaat saivat neuvotteluissa alennuksia jäsenmaksuihinsa ja näiden maiden "nuukuutta" on pidetty taitavana toimintana. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen yritti Ylen aamu-ohjelmassa avata Suomen saamia etuja ja budjettisovun merkitystä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan totesi, että elvytysrahaston läpimeno tällaisenaan ei tiedä Suomelle hyvää. "Vastuullisemmin talouttaan hoitaneet maat rahoittavat toisten maiden pitkäaikaisia, huonosta taloudenpidosta johtuvia ongelmia", Halla-aho totesi nyrpeästi. Oikeassahan hän toki on, mutta entä sitten?

En ole Suomen nykyisen(kään) hallituksen puolustaja, mutta väitän, että Kokoomus ja muut liittovaltiokehitykseen suopeasti suhtautuvat eurofiilipuolueet olisivat tuskin neuvotelleet Suomen nimissä sen kummempaa sopimusta, vaikka nyt julkisuudessa räksyttävätkin.

Faktahan on, ettei Suomessa ole, ajoittaisista kriittisemmistä äänenpainoista huolimatta, yhtään euroeroa ajavaa eduskuntapuoluetta. Tässä yhteydessä kulunut sanonta "koirat haukkuu, karavaani kulkee" pitää paikkansa. Populistisella retoriikalla saattaa saada ääniä, mutta teot puhuisivat puolestaan enemmän. Niitä ei liene tulossa, joten "fixit" jäänee vielä sosiaalisen median keskusteluihin.

Jotta tähänkin asiayhteyteen saataisiin ripaus geo-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mainittakoon, että joillekin EU-jäsenyys on elinehto lähinnä sen takia, että Suomi saa kuulua Lännen™ ihanaan velkataikapiiriin; koska emme ole sotilasliiton jäsen, ilman unionia voisimme vielä ajautua Venäjän etupiiriin. Viis siitä, olisiko se Suomelle ehkä parempi kuin nykyinen euro-orjuus Brysselissä ja toiminta Washingtonin syvän valtion hybridisota-apurina.

Viimeisin huomioni koskee Kiinaa: neuvottelujen tulosta on jo ehditty puolustella myös Kiinan "uhalla": jos sopua pelastuspaketista ei olisi syntynyt, euromaiden yhdeksi vaihtoehdoksi olisi saattanut tulla kiinalainen raha ja se olisi ollut vielä "huonompi vaihtoehto". En oikein ymmärrä, miten elvytysrahasto tulee estämään kiinalaisinvestoinnit euromaissa, mutta ehkäpä mielikuvilla pelaaminen onkin tässä tärkeämpää. Olkaa huoleti, olemme yhä läntisen arvoyhteisön maksavia jäseniä!