tiistai 6. marraskuuta 2018

Iran-pakotteet ja Yhdysvaltojen uho

Yhdysvaltojen Iranin vastaisten pakotteiden toinen vaihe astui voimaan maanantaina. Nyt voimaan tulleet pakotteet kohdistuvat Iranin öljyteollisuuteen, laivaliikenteeseen sekä Iranin keskuspankkiin. Pakotteiden ensimmäinen vaihe tuli voimaan jo 7. elokuuta. Ensivaiheen pakotteet kielsivät Iranilta Yhdysvaltain dollarien ostamisen sekä esimerkiksi kulta-, alumiini- ja teräskaupan.

Onko pakotteilla todellisuudessa haluttua tehoa ja merkitystä? Tämä on hyvä kysymys, kun seuraa Trumpin hallinnon ja valtiovarainministeriön ristiriitaisia määräyksiä. Jo heti alkuun Yhdysvallat jakoi poikkeuslupia kahdeksalle maalle, jotka saavat "toistaiseksi" jatkaa öljyn ostamista Iranilta. Nämä maat ovat Etelä-Korea, Taiwan, Turkki, Kreikka, Japani, Kiina, Intia ja Italia. YK:n yleiskokouksen aikoihin, myös EU:n silmäätekevät totesivat, ettei Yhdysvallat voi sanella, kenen kanssa eurooppalaiset voivat ja eivät voi käydä kauppaa. EU aikoi tuolloin luoda järjestelyn (Special Purpose Vehicle, SPV), joka mahdollistaa EU-maille ja muillekin halukkaille kaupankäynnin Iranin kanssa.

Ilmeisesti Yhdysvaltojen hallinnossa tajuttiin, ettei ole realistista odottaa kaikkien noudattavan pakotekomentoa ainakaan välittömästi. Niinpä Yhdysvalloista ilmoitettiin, että esimerkiksi öljyn ostamisen Iranilta olisi "asteittain loputtava". Tämä voi olla vaikeaa, sillä Saudi Arabiakaan ei pysty korvaamaan Irania kaikessa. Olisivatko Kiina tai Intia edes loppupelissä totelleet amerikkalaisten käskytystä? Tuskinpa vain.

Suomessa puolestaan kuljetaan kiltisti amerikkalaisten talutusnuorassa. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori kertoo Kauppalehdessä kuinka kiristyvät Iran-pakotteet uhkaavat Suomen vientiä. Vuori huomauttaa, että vuonna 2017 Suomen vienti Iraniin kasvoi 50 prosenttia aina 115 miljoonaan euron tasolle saakka, mutta kuluvan vuoden aikana kasvu on kuitenkin hiipunut merkittävästi.

Nyt Suomen vienti Iraniin uhkaa kokonaan loppua, koska Yhdysvaltojen uudet pakotteet kieltävät kaiken kaupankäynnin ja sen rahoituksen Iranin kanssa. EU:lta kaivataankin nopeasti toimia eurooppalaisten talousintressien turvaamiseksi Iranissa, muuten markkinat jäävät "kiinalaisten yritysten yksinoikeudeksi". "Erityisesti maksuliikenteen täydellinen pysähtyminen olisi kova takaisku suomalaisyrityksille, joiden mahdollisesti menettämien tai lykkääntyvien liiketoimien arvon Iranissa uskotaan nousevan jo yli 1 miljardiin euroon", Vuori kommentoi Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Trumpin hallinnon todellinen tarkoitus on Iranin ja Venäjän vastaisilla pakotteilla sabotoida Euroopan unionia ja euroaluetta. Euro kun sattuu olemaan vakava kilpailija Yhdysvaltojen dollarihegemonialle. Tämän vuoksi, Iranille ja Venäjälle asetettujen pakotteiden kautta, Trumpin hallinto pyrkii vahingoittamaan itse asiassa Eurooppaa ja sen taloutta. Tätä on "Amerikka ensin"-politiikka käytännössä ja EU:n olisi nyt terästäydyttävä sitä vastaan. Olipa nykyisestä eurojärjestelmästä ja unionista mitä mieltä hyvänsä, Yhdysvaltojen unilateralismille on pantava piste. Jos EU ei tottelisikaan Yhdysvaltoja, mitä silloin tekisivät Suomen päättäjät, jotka yrittävät olla sekä EU:n, mutta etenkin Yhdysvaltojen, kuuliaisia käskyläisiä?

Toisin kuin vuosia sitten, Iranilla on nykyään paljon enemmän ystäviä ja ymmärtäjiä maailmalla. Näillä ystävillä on myös paljon enemmän valtaa ja resursseja kuin aiemmin. Venäjä on jo luonut kotimaisen vaihtoehdon Swift-järjestelmälle, mutta olisi luotava myös kansainvälinen vaihtoehto, joka mahdollistaisi rinnakkaisen rahajärjestelmän synnyn. Tämä olisi ajankohtaista varsinkin nyt, kun kasvava pelko finanssikriisistä kajastaa jo lännen horisontissa.

Yhdysvaltojen kaatuva imperiumi tulee lähivuosina varmasti asettamaan lisää pakotteita ja uhkailemaan eri maita ja myös Euroopan unionia, mutta pakotepolitiikan teho heikkenee kaiken aikaa kun vastarinta kasvaa ja uusi, multipolaarinen maailmanjärjestys voimistuu ja hahmottuu edessämme. Yhdysvaltojen syrjäyttäminen asemastaan olisi muille maille ainoastaan hyvä asia, mutta miten tähän muutokseen tulevat suhtautumaan Suomen politiikassa vaikuttavat Washingtonin kätyrit?