Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo on ilmoittanut kannattavansa Israelin hanketta. Se tosin kilpailee turkkilais-venäläisen TurkStream-putken sekä Qatarin, Iranin ja Syyrian potentiaalisen putken kanssa, puhumattakaan Washingtonin omasta tavoitteesta saada amerikkalaista nesteytettyä maakaasua Eurooppaan, jotta EU-maat eivät olisi niin riippuvaisia Venäjästä.
Hanketta on suunniteltu siitä lähtien, kun Israelin Haifan kaupungin edustalta löydettiin uusia maakaasuvarantoja. Niin kutsutun Leviathan-kaasukentän varantoja olisi tarkoitus kuljettaa Kyproksen, Kreetan ja Kreikan kautta Italian Otrantoon. Suunnitelma vaatisi 2100 kilometrin mittaisen putkilinjan, joka kulkisi kolmen kilometrin syvyydessä Välimeren alla. Hanke sisältää teknisiä haasteita jo pelkän syvyyden vuoksi. Viiden vuoden rakennusvaiheen alustava kustannusarvio on seitsemän miljardia dollaria; valmistumisajankohdaksi kaavaillaan vuotta 2025.
EastMed-kaasuputkihanke on osa Lähi-idän uutta ja entistä monimutkaisempaa geopoliittista kuviota. Huomionarvoista on, että Yhdistyneet Arabiemiirikunnat on investoinut hankkeeseen 100 miljoonaa dollaria. Jerusalem Post-lehti on jo kutsunut hanketta "kulmakiveksi, joka tukee muutosta arabimaailman ja juutalaisvaltion välisissä suhteissa". Tämä viittaa myös Yhdysvaltojen ehdotukseen luoda Israelin tiedustelupalvelun tuella "arabimaiden Nato" Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden arabivaltioiden kanssa, Iranin vaikutusvallan torjumiseksi alueella. Arabi-Nato ei ole ottanut syntyäkseen, mutta Netanjahun Israelin ja tärkeimpien sunnalaisten arabimaiden väliset siteet ovat vahvistuneet.
Eräs alueellinen toimija, joka ei ole tyytyväinen Israelin suunnittelemaan EastMed-putkilinjaan, on Erdoğanin johtama Turkki. Kun Israel kertoi EastMed-hankkeesta kaksi vuotta sitten, Erdoğan kääntyi nopeasti Venäjän puoleen, allekirjoittaen sopimuksen Gazpromin kanssa TurkStream-putken rakentamisesta. Viime kuukausina Erdoğanin Turkki on lähentynyt Iranin ja varsinkin Qatarin kanssa, kun jännitteet Saudi-Arabian ja Israelin kanssa ovat lisääntyneet. Sunnien ja šiiojen väliset konfliktit näyttävät jäävän taka-alalle geopolitiikan ja kaasuputkiprojektien myötä, arvioi Engdahl.
Kesällä 2017 Persianlahden arabimaiden ja Saudi-Arabian välille syntyi dramaattinen jakolinja saudien julistettua kauppasaarron Qataria vastaan. Syyksi sanottiin Qatarin harjoittama "terrorismin tukeminen". Todellisuudessa siirron tarkoituksena oli hidastaa Qatarin ja Iranin välistä lisääntynyttä yhteistyötä; molemmat omistavat puolet maailman suurimmasta maakaasukentästä Persianlahdella. Qatarin osaa kutsutaan nimellä North Field ja sen nesteytetyn maakaasun sanotaan olevan maailman halvinta, mikä onkin tehnyt Qatarista suurimman LNG-toimittajan viime vuosina. Iranin valtion maakaasuyhtiö löysi omilta aluevesiltään North Field-kenttään yhtyvän South Pars-maakaasukentän vuonna 1990.
Engdahlin mukaan Qatar kulutti ensin kolme miljardia dollaria rahoittamalla Assadin ja Iranin vastaisia terroristiryhmiä Syyriassa. Perimmäisenä tarkoituksena oli saada putkilinja Syyrian kautta Turkkiin ja sieltä Euroopan markkinoille. Venäjän tultua mukaan Syyrian sotaan vuonna 2015, Qatar arvioi, että se hyötyisi vaihtamalla puolta ja ryhtymällä salaiseen yhteistyöhön Iranin, Assadin ja Erdoğanin kanssa, jotta sekä Qatarin että Iranin maakaasu saataisiin markkinoille. Tästä syystä Qatarin ja Saudi-Arabian välit tulehtuivat. Sekä Iran että Turkki riensivät Qatarin tueksi saudien asetettua maan kauppasaartoon.
Oman lisänsä tähän kilpailevien intressien geopoliittiseen sekoitukseen tuo Venäjän ja Turkin kaasuputki, jonka Mustanmeren osuus valmistui vuoden 2018 lopulla; täysipainoinen toiminta alkaa myöhemmin tänä vuonna. TurkStream-linja, kuten myös NorthStream-linja, kuljettavat maakaasun Eurooppaan, koukaten poliittisista syistä Ukrainan ohi. Turkin Kıyıköy-terminaalista Venäjän kaasu voi mennä joko Bulgariaan, Kreikkaan tai molempiin.
EU:n ulkopuolinen Serbia on juuri aloittanut TurkStream-putkilinjan Serbian puoleisen osan rakentamisen venäläisen maakaasun kuljettamiseksi Eurooppaan. Serbian ulkoministeri Ivica Dačić sanoi vieraillessaan Moskovassa, että Serbian suunnitelmat kaasuputken rakentamiseksi eivät ole riippuvaisia projektissa myös mukana olevasta Bulgariasta. TurkStream tulee kuljettamaan Venäjän maakaasua Bulgarian, Serbian ja Unkarin kautta. Bryssel taas ei ole erityisen iloinen tästä kuviosta.
Nyt myös Israel tulee kuvaan mukaan, tarjoten ainakin teoriassa kilpailevan vaihtoehdon Qatarin ja Iranin sekä Turkin ja Venäjän kaasutoimituksille. Israelin kumppaneina toimivat tuttuun tapaan Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, taustatukenaan myös Washington. Israelin hanketta on rahoittamassa myös Kreikan valtion maakaasuyhtiö DEPA:n ja italialaisen Edisonin perustama IGI Poseidon-yhtiö. Hankkeeseen on suhtauduttu myös epäilevästi: sitä pidetään ensisijaisesti poliittisena, eikä kaupallisesti merkittävänä projektina. Charles Ellinasin mukaan EastMed-kaasu tulisi Euroopalle liian kalliiksi.
Turkki puolestaan uhkaa porata öljyä ja kaasua Kyproksen Turkin puoleiselta alueelta. Libanon taas kiistää Israelin yksinoikeuden Leviathan-kentän kaasulöytöön, koska kenttä ulottuu Libanonin aluevesille asti. Yhdysvaltalainen öljy- ja kaasuyhtiö ExxonMobil on ilmoittanut myös merkittävästä kaasuesiintymästä Kyproksen edustalla. Tästä on tullut jo kiistaa Turkin, Kyproksen ja Kreikan kanssa. Näyttää siis siltä, että itäisen Välimeren energia- ja geopoliittiset konfliktit tulevat vain monimutkaistumaan lähitulevaisuudessa.
