perjantai 10. toukokuuta 2019

Trumpin Uusi Palestiina, vuosisadan huijaus?

Professori Elias Samo kirjoittaa Trumpin hallinnon "vuosisadan diilistä", jonka "kaksi "huijaria", Trump ja Netanjahu, ovat apulaisineen laatineet.

Samon mukaan tämän parivaljakon ollessa kyseessä, voitaisiin diilin sijaan puhua pikemminkin "vuosisadan varkaudesta".

Aiemmat Amerikan päämiehet eivät ole olleet paljoa parempia mitä tulee Palestiinan kysymykseen, mutta Trump menee edeltäjiään pitemmälle Israelin mielistelyssään. Ilmeisesti hän haluaa osoittaa globalistien superluokalle, että häneen voi luottaa.

Trumpin diili on oletettavasti suunnitelma siitä, miten "Palestiinan ongelma" voitaisiin ratkaista rauhanomaisesti. Ironista kyllä, suunnitelma on Samon mukaan laadittu amerikkalaisten sionistien toimesta. Samat miehet ovat vastanneet myös amerikkalaisen ulkopolitiikan muotoilusta Trumpin hallinnossa, joten ei ole ihme, jos myös suunnitelma palestiinalaisten omasta valtiosta herättää epäilyksiä.

Ryhmää on johtanut Trumpin neuvonantaja ja vävy, Jared Kushner, ja diiliä laatimassa ovat olleet myös turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton, ulkoministeri Mike Pompeo, sekä Yhdysvaltojen Israelin suurlähettiläs, David Friedman. Oman panoksensa on varmasti antanut myös Kushnerien perheystävä, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, joten ei ole epäilystäkään, etteikö diili palvelisi ensisijaisesti Israelin etnokratian etuja.

Mitä Trumpilla on tarjottavana palestiinalaisille? Historiallisesti Palestiinan suurin vaatimus on ollut koko Palestiinan vapauttaminen sionistien miehityksestä. Ajan myötä palestiinalaiset ovat vähentäneet vaatimuksiaan. Nyt palestiinalaishallinto haluaa palestiinalaisvaltion Länsirannalle (alueelle, johon suurlähettiläs David Friedman viittaa "Juudeana ja Samariana"), Itä-Jerusalemista Palestiinan pääkaupungin, sekä paluuoikeuden palestiinalaispakolaisille.

Luonnosversio "Uudesta Palestiinasta" on jo vuodettu julkisuuteen. Siinä Palestiina esitetään Länsirannasta ja Gazasta koostuvana demilitarisoituna minivaltiona, jolla ei olisi omaa armeijaa. "Turvallisuuspalvelut" tulisivat ostopalveluna Israelilta. Jerusalemista tulisi sekä "Uuden Palestiinan" että Israelin "yhteinen pääkaupunki", jota Israel pääasiallisesti hallinnoisi. Myös Länsirannan juutalaissiirtokuntien maat liitettäisiin Israeliin. Uutta lisämaata lentokenttää, tehtaita ja liiketoimintaa varten saataisiin Egyptiltä. Palestiinalaispakolaisten paluuoikeus jää hämärän peittoon.

Luonnoksessa todetaan myös, että mikäli palestiinalaishallinto ei hyväksy suunnitelmaa, Yhdysvallat asettaa raskaat talouspakotteet ja pitää huolen, etteivät palestiinalaiset saa taloudellista tukea mistään. Dokumentin mukaan Yhdysvallat on myös valmis auttamaan Israelia "seuraavassa sodassa Gazassa", mikäli diiliä ei hyväksytä ja konfliktit jatkuvat.

Rauhanomainen ratkaisu palestiinalaisten ongelmaan on kaikella todennäköisyydellä pois suljettu: Trumpin diili ei tarjoa mitä palestiinalaiset haluavat. Myös Israelin oikeisto tulee vastustamaan sitä. Jos Yhdysvallat esittää luonnoksen tapaista suunnitelmaa, palestiinalaishallinnolle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tyrmätä se. Tämän jälkeen Netanjahu (joka ei halua minkäänlaista "kahden valtion ratkaisua", ei edes demilitarisoitua sirpale-Palestiinaa) voi syyttää heitä rauhanprosessin sabotoinnista.

Vuosisadan diili yrittää siis eliminoida palestiinalaiskysymyksen iäksi. Palestiinalaisille tarjottu "valtio" kuulostaa intiaanireservaatilta. YK:n istunnossa Yhdysvaltojen ja Palestiinan edustajat ovat jo ottaneet yhteen. Miten arabimaailma tulee reagoimaan tähän?

Alistair Crooken mukaan arabit alkavat ymmärtää, että Trumpin diili tulee olemaan heille yhtä nöyryyttävä kuin kuuden päivän sodan lopputulos, jossa sionistit löivät arabivaltioiden liittouman ja valtasivat itselleen lisää alueita. "Linnake-Israel" löytää itsensä keskeltä aluetta, jossa aiemmin Syyrian vastaiset voimat ovat liittoutumassa keskenään sekä Assadin kanssa.

Crooke arvelee, että Irak, Pakistan ja Turkki kääntyvät kohti itää. Kun Iranin piiritys osoittautuu flopiksi, ja palestiinalaissopimus paljastuu huijaukseksi, saattaa olla, että osa Persianlahden maista (Dubai, Kuwait ja Oman), yhdessä Qatarin kanssa, lähentyvät Venäjän ja Kiinan akselia. Mitä Yhdysvallat sitten tekee? Entäpä Israel, jolla on kuitenkin hyvät suhteet myös Venäjään?

Vuosien varrella on käynyt selväksi, etteivät sionistit halua tehdä minkäänlaisia kompromisseja. Jossakin vaiheessa voi tosin olla pakko, kun Lähi-idän liittolaisuudet muuttuvat, geopoliittisesta maisemasta puhumattakaan.

Juutalaisvaltio tarvitsisi uudenlaista johtajuutta, mutta Knesset, Israelin parlamentti, on täynnä kovan linjan edustajia. Ehkä Trumpin diilin kaaduttua, Israel ja Yhdysvallat soveltavat palestiinalaisiin "lopullista ratkaisua", muun maailman seuratessa kansanmurhaa sivusta?