maanantai 8. lokakuuta 2018

Harmoniaa ja eripuraa Latviassa

Harmonia-puolueen puheenjohtaja Nils Ušakovs.
Latvian parlamenttivaaleissa suomalaisessa mediassa "Venäjä-mieliseksi" haukuttu Harmonia-puolue voitti ylivoimaisesti. 

Hallituspuolueet kokivat vaaleissa rökäletappion. Istuvan pääministerin keskustaoikeistolainen Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto, sai äänistä vain 9,96 prosenttia. Harmonian äänisaalis oli 19,91 prosenttia. Toiseksi tuli uusi, valtamediaa ja eliittiä kritisoiva (pölhö)populistipuolue, Kuka omistaa valtion (KPV LV) 14,06 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai Uusi konservatiivinen puolue JKP 13,6 prosentilla.

Harmonia ja populistipuolueet saavat yhdessä 55 edustajaa 100-paikkaiseen parlamenttiin. Harmonia on menestynyt vaaleissa aiemminkin, mutta muut valtapuolueet eivät ole olleet halukkaita yhteistyöhön sen kanssa, joten puolue on odotellut hetkeään oppositiossa. Harmonia ei kuitenkaan ole mikään kovin radikaali ryhmä, vaan asemoituu sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi kuten SDP Suomessa. Harmonia kuuluu europarlamentissa sosialistipuolueiden ryhmään. Toki se ajaa myös Latvian venäjänkielisen väestön asioita; Latvian väestöstä neljännes on äidinkieleltään venäjänkielisiä. Harmonia kannattaa Latvian jäsenyyttä Euroopan unionissa ja Natossa, mutta puolue haluaisi myös lähentää Latvian ja Venäjän suhteita.

Hallitusneuvottelut kestävät mitä luultavimmin useita viikkoja. Vanha istuva hallitus jatkaa työskentelyään marraskuuhun asti. Vähemmistöpuolueena Harmoniaa on kritisoitu "Venäjä-mielisyydestä". Harmonian siis väitetään ajavan ulkovallan asiaa kotimaassaan. Aivan yhtä hyvin samaa voisi sanoa vaikkapa Suomen ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Suomenruotsalaiset tosin esitetään meikäläisessä valtamediassa poliittisesti liberaaleina ja länsimielisinä eli siis "hyvinä", venäläisvähemmistö taas arveluttavana, ellei jopa "pahana". Toisin kuin Harmonian sosialidemokraatteja, RKP:ta ei koskaan kuvattaisi suomalaisessa mediassa "Troijan hevosena".

RKP:lle ominaista on ruotsin kielen aseman korostamisen lisäksi globalistinen liberalismi, jonka se jakaa Kokoomuksen kanssa. Puolueen aiempi puheenjohtaja Stefan Wallin on ilmoittanut RKP:n olevan myös "perussuomalaisten vastavoima", eli RKP vastustaa suomalaista kansallismielisyyttä. Jos RKP:ta ryhdyttäisiin systemaattisesti syrjimään Suomessa samoin kuten Harmoniaa Latviassa, media täyttyisi syrjintäsyytöksistä. Euroopan ja lännen arvomaailmassa on siis "hyviä" ja "huonoja" vähemmistöjä, ja niitä kohdellaan myös mediassa sen mukaisesti.

Toivottavasti Latviassa poliittinen valtatasapaino liikahtaa hieman, ja populistit ja konservatiivit uskaltavat muodostaa hallituksen yhdessä vaalien voittajapuolue Harmonian kanssa. Mutta mitä siihen sanoo Latviassa sijaitseva Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus ja Venäjä-vastainen Markku Mantila? Harmonia haluaa Latvialle Nato-jäsenyydestä huolimatta paremmat välit Venäjän kanssa. Vanhojen puolueiden jatkaessa samalla kansallisesti tuhoisalla länsilinjalla, muutos Latvian politiikassa ei välttämättä johtaisi maata ainakaan huonompaan suuntaan. Mutta ehkä Nato-joukot kaappaavat vallan sitä ennen?