Kiireellinen lakimuutos ja muita petoksia

Eduskunta hyväksyi tänään keskiviikkona hallituksen esityksen perustuslain muutoksesta kiireellisenä. Vastaan äänestivät vain Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja Rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet; hekin ilmeisesti vain siksi, etteivät pitäneet kiireellisyyttä perusteltuna (ehtiihän sitä myöhemminkin).

Näin siis Suomi astui taas lähemmäksi länsimaissa jo vallitsevaa poliisivaltiomaista järjestelmää, joka mahdollistaa kansalaisten laaja-alaisen seurannan ja myös "kansainvälisen yhteistyön", toisin sanoen, amerikkalaisten, englantilaisten ja muiden "liittolaisten" tiedustelupalvelujen "salaiset operaatiot" Suomen kamaralla (ei niin, etteikö niitä olisi jo ollut, mutta jos vastaisuudessa sitten ihan luvan kanssa imagosyistä).

Yksikään "kansallismieliseksi" itseään kutsuva kansanedustaja ei äänestänyt tiedustelulakia vastaan. Perusamerikkalaistensuomalaistenkin mielestä muutosesitys on perusteltu. He lähinnä valittivat, että "tiedusteluvaltuuksien osalta Suomi tulee jälkijunassa muuhun Eurooppaan nähden". Eihän sellainen käy päinsä! EU-kriittisyys on näköjään passé, nyt halutaan sopia yhtä lailla Venäjä-vastaisen liberaalin, Guy Verhofstadtin, eurojoukkoihin? Salattu, mutta pyhä kolminaisuus lienee Amerikka, EU, globalismi.

Perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa puoluejohdon ja eduskuntaryhmän tuki perustuslain muutokselle on jo aiheuttanut tyrmistystä, ainakin jos lehtikirjoitusten kommentteihin sekä sosiaalisen median keskusteluihin on uskomista. Halla-aho ja kumppanit toki toivovat, että ihmisten muisti on lyhyt, tai että viime aikoina korostettu Venäjä-vastaisuus riittäisi hallituspaikkaan, ehkä ylikansallisen Kokoomuksen apupuolueeksi. Mukaan vain, Jussi Niinistö ja Simon Elo, perusässän linja on selvästi "sininen".

Vakavasti puhuen, lakiuudistus tuskin takaa tehokkaamman suojan esimerkiksi islamistisia terrori-iskuja vastaan, mutta tavallisia suomalaisia ja vallitsevan systeemin kyseenalaistavaa poliittista toimintaa pystytään tarkkailemaan entistä paremmin yksityisyydensuojasta piittaamatta. "Tolkun ihmiset" toki hokevat jo, ettei laki koske "lainkuuliaisia kansalaisia", eikä "tavallisilla suomalaisilla" ole mitään syytä huoleen. Näinköhän?

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarille tiedustelulait ovat perusteltuja, koska "usein havaitaan toimintaa, jossa ei ole selkeää rikosta" (mutta silti haluttaisiin puuttua asiaan). Vaikka laki ei ole vielä edes voimassa, suojelupoliisi hankkii jo laitteita uusia tiedusteluvaltuuksia varten. Myös henkilöstöä on jo rekrytoitu ja koulutettu. Supon budjettiin tulee lain läpimenon jälkeen myös pysyvästi kymmenen miljoonan euron lisäys.

Tiedustelulaki, Airiston helmi-operaatio ja moni muu viime aikojen tapahtuma kertoo siitä, että Suomi on ajettu mukaan ylikansallisten piirien suunnitelmiin presidentin ja poliittisen johdon suostumuksella. Kansalaisiakin on hybridivaikutettu ymmärtämään, että seurantaa ja salaisia operaatioita tarvitaan meidän omaksi parhaaksemme.

Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että Suomi kuuluu länteen, ja on mukana tulevissa koitoksissa ulkomaisten isäntiensä etuja ajamassa, kotimaan kohtalosta viis. Mitään autenttista "oppositiota" ei eduskunnasta löydy, vaan puolueiden linja on tärkeissä asioissa prikulleen sama. Oikeusoppineiden mielestä tosin äänestyksessä tapahtui "karmea virhe", joten pitäneekö äänestys vielä uusia?

Jos vallitsevaa narratiivia ja angloamerikkalaista hegemoniaa vastustamaan nousisi jokin aatteellisesti rehellinen puolue, se tuhottaisiin luultavasti jo alkumetreillä. Kontrolloitu oikeistolainen perusoppositio ja valevasemmisto saavat luvan riittää "toisinajattelijoille". Nyt vain vielä iloisesti mukaan kahdentuhannen suomalaissotilaan voimalla Naton suurimpaan sotaharjoitukseen sitten kylmän sodan!