Jos sen sijaan dollareita käytettäisiin selvittämään, kuinka Israel-mielisillä intressiryhmillä on niin paljon valtaa Yhdysvaltojen politiikassa, se voisi olla huomattavasti mielenkiintoisempaa seurattavaa. Sellaisia "antisemitistisiä" tutkimuksia ei tietenkään ole luvassa, mutta jotain pientä aiheesta uskalletaan jo kirjoittaa. Sekä demokraatit että republikaanit Yhdysvalloissa tunnustavat sinivalkoista väriä, enkä puhu nyt Suomen lipusta, vaan Daavidintähdestä ja poliittisesta sionismista, jonka tunnustaminen on edellytys poliittiseen tai muuhunkaan merkittävään uraan Yhdysvalloissa.
Trumpia syytetään mediassa rasistiksi ja fasistiksi, mutta hän on kaikesta huolimatta sionistien agendaa voimakkaimmin ajava presidentti, joka Yhdysvalloilla on tähän mennessä ollut. Tämä kävi selväksi jo Trumpin presidentinvaalikampanjan aikana, mutta nyt viimeistään pitäisi huomata, että amerikkalainen politiikka on aina alisteinen "Israel ensin"-asenteelle, josta tavallinen amerikkalainen ei tietenkään hyödy, mutta joka varmistaa, että Lähi-itä säilyy epävakaana alueena tavalla tai toisella.
Trump teki jokin aika sitten myös sen, mitä uumoilinkin, eli tunnusti Syyrialta miehitetyt Golanin kukkulat kuuluviksi Israelille. Tuleeko tästä ennakkotapaus muillekin alueliitoksille? Tämä varmistaa ainakin sen, että Israel tulee olemaan jatkuvassa sotatilassa naapurimaidensa kanssa seuraavien vuosikymmenien ajan. Trumpin päätös, samoin kuin aiempi Jerusalem-päätös, ovat viimeisiä nauloja minkään asteisen rauhanprosessin arkkuun. Trump toki teki näin osittain myös tulevia vaaleja silmällä pitäen, saadakseen sionismia palvovat evankeliset kristityt äänestämään itseään, mutta myös varmistaakseen, että Suur-Israelin suunnitelma etenee.
Sekulaareilla länsimielisillä on varmasti nielemistä: he toki haluaisivat Yhdysvaltojen johtaman, näennäisesti liberaalin maailmanjärjestyksen jatkuvan, mutta toisaalta heitäkin luultavasti hävettää ja ärsyttää seurata esimerkiksi ulkoministeri Mike Pompeon pähkähulluja lausuntoja siitä, kuinka itse Jumala on saattanut lähettää Trumpin puolustamaan Israelia Iranin uhkaa vastaan. Mutta nämäkin äänenpainot varmasti menettelisivät, jos Trump vain jatkaisi sotilasliitto Naton reviirin laajentamista ja koventaisi retoriikkaansa Venäjää vastaan?
Amerikan ylivallan kannattajat meillä ja muualla toivovat, että Trumpin presidenttiyden jälkeen Yhdysvallat "palaa entiselleen" ulkopoliittisesti. Itse en näe mitään oleellista eroa Clintonin, Bushien, Obaman ja Trumpin hallintojen välillä, joten kyse lienee lähinnä siitä, ettei Trumpin persoona miellytä. Varmaa on ainakin, että neocon-sisäpiiriläisten ote Yhdysvaltojen hallinnosta jatkuu huolimatta siitä, kuka Valkoista taloa näennäisesti isännöi, joten eiköhän tämä tieto lohduta paatuneimpia turpo-bloggareita, toimittajia, ja lännen hegemonian ystäviä.
