Turkki vastustaa Washingtonin käskyjä

Turkin presidentti Erdoğan

Turkin aikomus ostaa venäläinen S-400-ilmatorjuntajärjestelmä on lisännyt jännitteitä Yhdysvaltojen kanssa.

Viime vuonna Washington painosti Nato-liittolaistaan kaksinkertaistamalla tuontitullit turkkilaiselle alumiinille ja teräkselle. Tämä aiheutti Turkissa talouskriisin.

Vähän aikaa sitten Yhdysvallat ilmoitti päätöksestään lopettaa etuuskohteluun oikeuttavat kauppasopimukset Ankaran kanssa. "Tämä askel, toisin kuin viime vuoden teräksen ja alumiinin tuontitullien nosto, ei kuitenkaan vaikuta vakavasti Turkin talouteen ja on symbolisempi ele", sanoo Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin RISS:n asiantuntija Vladimir Fitin.

Pentagon toteaa, että jos Ankara ei harkitse uudelleen päätöstään Venäjän ilmatorjuntajärjestelmän hankkimiseksi, Yhdysvallat ei enää toimita Turkille amerikkalaisia Patriot-ohjusjärjestelmiä ja F-35-hävittäjiä. Venäläisten asejärjestelmien hankkimisella olisi muitakin vaikutuksia Turkin sotilaalliseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa.

Turkin vastaus näihin uhkauksiin tuli pian. Turkin television haastattelema presidentti Erdoğan sanoi, että Turkin painostaminen aseostojen suhteen ei tule onnistumaan, eikä Yhdysvallat voi kontrolloida hänen maataan tällä tavalla. Erdoğan lisäsi, että tällaisessa tilanteessa hän voi pyytää Moskovalta myös Venäjän uusimman S-500-ohjuspuolustuskompleksin toimitusta.

RISS-asiantuntija korosti, että Erdoğan kiinnitti huomion amerikkalaisten asemaan puskurivyöhykkeellä Turkin ja Syyrian rajalla. Tosiasia on, että Washington ei vieläkään salli turkkilaisten joukkojen pääsyä alueelle. Ankara pitää alueelle pääsyä välttämättömänä edellytyksenä sen kansalliselle turvallisuudelle.

"Myös turkkilaisen lehdistön suhtautuminen on viime aikoina selvästi muuttunut. Tiedotusvälineet korostavat nyt sitä, että Yhdysvallat käyttäytyy kuin norsu posliinikaupassa, ja että Washington tunnustaa liittolaisikseen vain ne, jotka noudattavat täysin sen vaatimuksia. Turkkilaiset vastustavat kategorisesti tällaista suhtautumista ​​maataan kohtaan. Ankara jatkaa itsenäisen politiikan toteuttamista ja määrittelee itse, mitkä toimet ovat sen kansallisten etujen mukaisia", analyytikko Fitin toteaa.

Lännen globalisteja edustavan Council of Foreign Relations-järjestön tutkija Steven A. Cook on jo todennut Turkkia käsittelevässä raportissaan, että vaikka Turkki on "muodollisesti sotilasliitto Naton jäsen, se ei ole enää Yhdysvaltojen strateginen kumppani". Cookin mukaan "Washingtonin täytyy tehdä yhteistyötä Turkin kanssa silloin kun se on mahdollista, mutta sen on myös oltava valmis asettumaan Turkkia vastaan".

Yhdysvaltojen käskytys ei jätä Erdoğanille muuta vaihtoehtoa, kuin syventää strategista liittoaan Venäjän ja muiden euraasialaisten maiden kanssa. Näyttää siltä, että Turkin, Iranin ja Venäjän aloittama prosessi Sotšissa 22. marraskuuta 2017, oli alku yhteistyölle, joka avaa yhä tietä uusille mahdollisuuksille ja muuttaa Euraasian tulevaisuutta.