Libanonilaisviranomaisten virallisen selityksen mukaan satamassa räjähti suuri varastollinen säilöttyä ammoniumnitraattia. Räjähdyksen syytä ei ole vielä saatu selville, mutta on esitetty, että ensin tapahtui pienempi räjähdys, joka aiheutti ammoniumnitraatin tuhoisaan reaktioon johtavan suuremman räjähdyksen.
Ammoniumnitraattia käytetään lannoitteissa, rakennusteollisuudessa sekä louhintaräjähdysaineissa. Laillisten käyttötarkoitusten lisäksi ainetta on hyödynnetty myös erilaisissa pommeissa. Vuonna 1995 ammoniumnitraattia sisältävä pommi surmasi satoja ihmisiä Oklahoman terrori-iskussa Yhdysvalloissa.
Tiistain räjähdys tuhosi täysin Libanonin ja koko itäisen Välimeren tärkeimmän sataman. Räjähdys tuhosi myös kaupungin lääkevaraston ja sataman varastoissa olevan viljan. Rakennuksia tuhoutui laajalta alueelta ja ainakin puolet kaupungista on muuttunut asuinkelvottomaksi. Talous- ja koronakriisin kanssa kamppaileva Libanon on nyt entistä suuremmassa ahdingossa.
Traagisista tapahtumista kuvatuissa videoissa räjähdys näyttää muodostavan sienipilven, mutta ei ole todisteita siitä, että räjähdyksen olisi aiheuttanut ydinase. Atomiräjähdys luo sokaisevan valoilmiön, polttavan kuumuuden ja radioaktiivisen laskeuman, joita ei ole Beirutissa havaittu tai mitattu. Tuhot olisivat ydiniskun jäljiltä vielä nykyisiäkin pahemmat. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että kyseessä oli terrori-isku.
Presidentti Donald Trump ehätti jo sanomaan kenraaliensa arvioihin vedoten, että räjähdys johtui "jonkinlaisesta pommista". Yhdysvaltojen puolustusministeriön asiantuntijat kiirehtivät kiistämään väitteet. Myös libanonilaisviranomaiset puhuvat vielä "onnettomuudesta". Libanonin kanssa teknisesti sodassa oleva Israel on myös kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä räjähdyksen kanssa.
Kaikki libanonilaiset eivät hyväksy "onnettomuutta", paikallisviranomaisten epäpätevyyttä ja ammoniumnitraatin vastuutonta säilytystä satamassa selitykseksi. Myös muualla maailmassa on esitetty epäilyjä terrori-iskusta, vaikka lännen valtamedia pyrkiikin esittämään asiat eri valossa.
Politiikan tutkija Roland Bidzhamov uskoo, että räjähdyksellä yritettiin lavastaa syylliseksi Iran-mielinen Hizbollah-järjestö, jonka vihollisia ovat niin Yhdysvallat, Israel kuin Saudi-Arabiakin. Libanon on parasta aikaa syvässä poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä ja iskulla saatettiin yrittää edistää etnisesti kirjavan maan ajautumista uuteen sisällissotaan, kuten kävi 70-luvun puolivälissä.
Amerikanjuutalainen toimittaja Richard Silverstein on puolestaan esittänyt kiistanalaisen väitteen vedoten "luotettavaan, erittäin hyvin asioista perillä olevaan lähteeseen" Israelissa. Silverstein paljastaa, että tämän anonyymiksi jäävän lähteen mukaan Israel olisi iskenyt šiiamuslimien Hizbollah-liikkeen asevarastoon, jota säilytettiin Beirutin satamassa.
Silversteinin "luottamuksellinen lähde" kertoo, ettei Israelin tiedusteluväki tiennyt, että satamassa säilytettiin myös valtavaa määrää ammoniumnitraattia ja niinpä asevaraston tuhoaminen sytytti tuleen myös nitraatin katastrofaalisin seurauksin.
Operaation varomattomuus on Silversteinin mielestä häkellyttävää, mutta seurausta Israelin kaoottisesta sisäpoliittisesta tilanteesta: pääministeri Benjamin Netanjahu on vaikeuksissa korruptiotutkinnan vuoksi. Kaduilla osoitetaan mieltä hallintoa vastaan. Silverstein esittää, että Netanjahu halusi siirtää huomion toisaalle keinolla millä hyvänsä ja tämä johti myös huolimattomasti valmisteltuun iskuun Hizbollahia vastaan.
Vaikka Israel on aiemminkin tehnyt iskuja Libanonin sisällä siviiliuhreista välittämättä ja loukannut toistuvasti maan ilmatilaa ja merialuetta, Beirutin sataman räjähdys oli Silversteinin tietojen mukaan vahinko. "Tämä ei tietenkään lohduta tuhansia beirutilaisia, joiden elämästä on tullut helvettiä Israelin sotarikoksen seurauksena", Silverstein lisää.
En tiedä Silversteinin väitteiden todenperäisyydestä, mutta monien tavoin olen taipuvainen epäilemään, ettei kyseessä ollut pelkkä libanonilaisviranomaisten huolimattomuus. Oma kysymyksensä on, miksi kyseinen lannotteiden raaka-aine lojui vuosikausia Beirutin satamassa sen jälkeen, kun se oli takavarikoitu vieraasta aluksesta? Ammoniumnitraatin varastoinnin valvojat on joka tapauksessa asetettu kotiarestiin.
Surun ja järkytyksen lisäksi tapahtuma on herättänyt joissakin myös perverssiä iloa. Entinen Likud-puolueen kansanedustaja, sittemmin Zehut-puolueen perustanut Moshe Feiglin on julkisesti iloinnut Beirutin iskusta, väittäen sen olleen "Jumalan lahja" Israelille. Hän on myös toivonut Israelin olleen räjähdyksen takana. Feiglinin mukaan isku tarjosi sopivan "ilotulitusesityksen" Tiša be'av-juhlapäivälle, josta on tullut nykyaikana eräänlainen juutalainen ystävänpäivä. Feiglinin sosiaalisen median kommentit aiheesta on laajasti tuomittu myös Israelissa.
Onko Israeliin kohdistuvissa syytöksissä sitten jotain perää? Viime viikolla Israelin puolustusministeri Benny Gantz uhkaili Libanonia "infrastruktuurin tuhoamisella" Hizbollah-järjestön ja israelilaissotilaiden rajataistelujen jälkeen. Myös pääministeri Netanjahu uhkaili Libanonia ja Hizbollahia olemaan "toistamatta virheitään". Sionistihallinnon uhkauksia on yleensä seurannut totinen toiminta. Edellisen kerran Israel ja Hizbollah olivat avoimessa, 33-päivää kestäneessä sodassa vuonna 2006.
Beirutin kaupunkituhon jälkeen Israel on tarjonnut muiden maiden ohella Libanonille "humanitaarista apuaan". Lännen valtamediassa juutalaisvaltion kädenojennusta on pidetty "huomionarvoisena eleenä", vaikka se lienee ollut lähinnä propagandistista esitystä. Syyria ja Iran ovat jo rientäneet auttamaan naapuriaan, mutta tästä ei suomalaisuutisissa juuri mainita. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomikin aikoo osallistua Libanonin auttamiseen.
Jää nähtäväksi onnistuuko Libanonin hallitus aukottomasti selvittämään räjähdyksen alkusyyn. Tällä välin on luonnollista, että järkyttävä tapahtumasarja herättää keskustelua. Oliko kyseessä onnettomuus vai terrori-isku? Hyötyykö joku hävityksestä? Beirutin räjähdys tapahtui vieläpä lähellä toisen maailmansodan tylyä loppuhuipentumaa. Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin.
