Esiin piirtyvä kuvio on perin tuttu: Kuin Juan Guaidó Venezuelassa, myös Valko-Venäjän oppositioehdokas, Liettuaan paennut Svetlana Tihanovskaja, on ilmoittanut olevansa valmis väliaikaiseksi "kansalliseksi johtajaksi" ennen uusia vaaleja. Atlanttiselle vallalle alisteiset naapurimaat Liettua ja Puola ovat asettuneet tukemaan oppositiota ja mielenosoittajia.
Europarlamentissa EPP-, S&D-, Renew Europe- ja ECR-ryhmien sekä vihreän ryhmän johtajat ovat julkaisseet kannanoton, jossa todetaan, etteivät ryhmät tunnusta Lukašenkoa enää Valko-Venäjän presidentiksi. Ryhmät vaativat lisäksi jo ennalta Venäjää pidättäytymään "kaikenlaisesta sekaantumisesta" Valko-Venäjän asioihin.
Myös EU-johto väittää seisovansa "Valko-Venäjän kansan rinnalla", mutta samalla maalle on väläytelty aiempaa laajempia pakotteita, jos tilanne ei muutu länsivalloille mieluisammaksi. Unionista irtautunut pikku-Britanniakin ilmoitti, ettei se tunnusta Valko-Venäjän viikon takaisten presidentinvaalien tulosta. Kaikki samat tahot, jotka vaativat Yhdysvaltojen kera Venezuelan Nicolas Madurón eroa, ovat jälleen asialla.
On huvittavaa, kuinka "vapautta ja demokratiaa" puheissaan mielellään korostavat euroatlantistit vaativat Venäjää olemaan puuttumatta lähialueen tapahtumiin, samalla kun lännen agentit härskisti työstävät Valko-Venäjällä vallanvaihtoa värivallankumouksen välityksellä. Meillä uutisoidaan vain Valko-Venäjän "laajasta ilmapiirin muutoksesta".
"Kansa" saa toki äänensä kuuluviin tässä vaiheessa kaduilla punavalkolippuja heilutellessaan ja haukkuessaan Lukašenkoa lännen kirjeenvaihtajille, mutta sananvalta päättyy, jos lännen vallanvaihtokoneisto saa maan otteeseensa. Milloin joku CIA:n sovittama nykyversio Scorpionsin kappaleesta Wind of Change kajahtaa valkovenäläisistä kaiuttimista?
On selvää, että Valko-Venäjän kärjistynyttä tilannetta organisoimassa on ollut myös ulkopuolisia tahoja. Tilanne on muuttunut niin huolestuttavaksi, että sopii kysyä, antaako Kreml kansanjoukkojen syrjäyttää Lukašenkon? Alue on Venäjälle turvallisuusstrategisesti tärkeä ja sukukansana valkovenäläiset ovat osa venäläistä maailmaa. Mitä tekee Putin?
Iltapäivälehdessä on uutisoitu, että venäläiset kuorma-autokolonnat olisivat matkalla kohti Valko-Venäjän rajaa. Kymmenien kuorma-autojen epäillään kuljettavan Venäjän kansalliskaartin tai erikoisjoukkojen sotilaita. Toteuttaako Venäjä sotilaallisen väliintulon vai onko kyseessä uutisankka? Valko-Venäjä on aloittanut sotaharjoitukset länsirajallaan, ehkä Venäjä osallistuu niihin?
Itse arvioisin, että niin kauan kuin Venäjä suostuu pelaamaan lännen demokratiapelikirjan säännöillä, se tulee häviämään. Kiina on toista maata: maassa ei ole monipuoluejärjestelmää eikä yhtä suurta tarvetta pelätä demokratian Troijan hevosta. Jos haluaa rakentaa omaa sivilisaatiovaltiotaan eikä osallistua lännen liberalismin projektiin, silloin kannattaa edetä tinkimättömästi omalla linjallaan.
Venäjä ei halua Valko-Venäjästä toista Ukrainaa. Valko-Venäjä kuuluu yhä Moskovassa päämajaansa pitävään Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön sekä Euraasian talousunioniin, joten tilanne ei ole aivan sama kuin Kiovan Itsenäisyydenaukiolla vuonna 2014. Oppositioehdokas Tihonovskaja on tosin sanonut, ettei pidä Valko-Venäjän valtioliittoa Venäjän kanssa tärkeänä.
Olisiko Venäjän siis parempi toimia omaa valtioetua ajaen ja olla mieluummin lännen vihaama ja pelkäämä kuin antaa vastapuolen edetä alue alueelta Moskovaa kohti? Pakotteita on jo ennestään ja Venäjää vastaan käydään jatkuvaa hybridisotaa, joten muuttuisiko mikään oleellisesti, jos Venäjä puuttuisi tavalla tai toisella Valko-Venäjän asioihin?
Mitä tulee seurauksiin lähiympäristössä, Euroopan unionille Venäjän väliintulo Valko-Venäjällä olisi diplomaattinen painajainen, josta unioni ei ehkä selviäisi yhtenäisenä. Mutta voihan olla, että Venäjäkin jatkaa mukana demokratiailveilyssä ja asettuu lännen tavoin tukemaan jotain tulevien vaalien ehdokasta.
