maanantai 10. elokuuta 2020

Lukašenko jatkaa Valko-Venäjän johdossa

Aleksandr Lukašenko
Aleksandr Lukašenko on alustavien tulosten perusteella voittanut Valko-Venäjän presidentinvaalit ja jatkaa kuudennelle kaudelleen maan johdossa.

Lukašenko sai yli 80 prosentin kannatuksen; oppositioehdokas Svetlana Tihanovskajan kannatus jäi alle 10 prosenttiin.

Vaali-iltana Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä puhkesi levottomuuksia, kun mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa. Rähinöinti alkoi sen jälkeen, kun presidentinvaalien virallisen ovensuukyselyn tulokset kerrottiin julki.

Lukašenkon mukaan maan turvallisuus­tilanne pysyy vastedeskin vakaana: Valko-Venäjällä ei tulla sallimaan vieraiden valtojen masinoimia "värivallankumouksia". "Tilanne ei pääse riistäytymään käsistä, voin taata sen", Lukašenko vakuutti valtiollisella uutiskanavalla.

Lännen liberaalin järjestyksen kannattajat ovat saaneet jälleen pettyä, kun kansalaisten tuki opposition ehdokkaille jäi mediahypetyksestä huolimatta vaisuksi. Lukašenko, "Euroopan viimeinen diktaattori", sai kansalta vahvan mandaatin jatkolle, vaikka tätä yritetään kyseenalaistaa ja esittää väitteitä vaalivilpistä.

Vaalituloksesta tuskastunut länsimedia onkin keskittynyt uutisoimaan Minskin ja muiden kaupunkien mielenosoituksista. Ukrainan Maidanin tapaisia tunnelmia on ollut ilmassa. Valko-Venäjän sisäministeriö sanoi kuitenkin puolenyön jälkeen tilanteen olevan viranomaisten hallinnassa.

Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA:n alainen, "demokratiaa" levittämään keskittynyt järjestö The National Endowment for Democracy (NED) ja muut läntiset operatiivit ovat aktivoituneet myös Valko-Venäjällä, joten Hongkongin kaltaisia levottomuuksia lienee luvassa vaalien jälkeenkin.

Lukašenko on viime vuosina yrittänyt lähentyä lännen suuntaan. Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo vieraili Valko-Venäjällä aiemmin tammikuussa. Lukašenko tuntee sympatiaa presidentti Trumpia kohtaan, mutta kun Yhdysvallat haluaa "normalisoida suhteet" jonkun maan kanssa, sillä on hintansa. Kaaosta on luvassa, vaikka ensin lupaillaan muuta.

Lukašenko kertoi viime viikolla, että maassa onkin pidätetty Yhdysvaltojen kansalaisia. Hän vihjasi, että Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato yrittävät kaapata vallan. "Valko-Venäjää vastaan käydään hybridisotaa", presidentti sanoi vakavana.

Aiemmin uutisoitiin myös venäläisten palkkasotilaiden pidätyksestä, mutta oliko Kremlillä osuutta asiassa? On esitetty, että Venäjän sekaantumisen sijaan kyseessä olikin Ukrainan avulla toteutettu CIA-operaatio.

Valko-Venäjän suhde Venäjään on valtioliittosopimuksesta huolimatta ollut viime aikoina koetuksella. Lukašenkon mielestä Putin on hänelle kuin "vanhempi veli" ja veljekset voivat puhua asioista suoraan ja olla myös eri mieltä. Lännen tähtäimessä olevan Lukašenkon tuskin kannattaa polttaa siltoja Moskovaan, mutta luotetaanko häneen enää Kremlissä?

Marraskuussa olisi uusittava öljysopimus Venäjän kanssa. Valko-Venäjä on tähän asti saanut öljynsä halvalla, mutta tällä kertaa Moskovan ehdot tulevat olemaan tiukemmat, arvellaan StalkerZone-julkaisussa.

Yhdysvaltojen kanssa flirttailun on loputtava; muuten valkovenäläisiä odottaa elintason lasku ja tyhjä jääkaappi, joka antaa kansalaisille "vapautta ja demokratiaa" konkreettisemman syyn protestoida Lukašenkon hallitusta vastaan.

Oltiinpa tästä "neuvostotyylisestä autokraatista Euroopan ovensuussa" mitä mieltä tahansa, Lukašenko ei ainakaan tuhonnut maansa taloutta ja pakottanut ihmisiä karanteeniin koronavirukseen vedoten, kuten useimpien EU-maiden johtajat tekivät. Jos hän pelaa korttinsa fiksusti, hän unohtaa läntiset kontaktit, jotka pyrkivät takuuvarmasti vallanvaihtoon Minskissä.