On kulunut seitsemänkymmentä vuotta siitä, kun kiinalaiset joukot osallistuivat Korean sotaan taistellakseen amerikkalaisjoukkoja vastaan.Sodan muistopäivänä presidentti Xi Jinping totesi kansallismielisessä puheessaan, että Kiina ei tule koskaan sallimaan sen itsemääräämisoikeuteen, kansalliseen turvallisuuteen ja kehitykseen puuttumista.
Xi ei viitannut suoraan nykypäivän Yhdysvaltoihin, vaikka maiden väliset suhteet ovat huonoimmat vuosikymmeniin, kauppaa ja teknologiaa koskevista riidoista aina ihmisoikeuskysymyksiin ja koronavirukseen. Taiwanista on myös tullut kasvava kiistakapula, joka lisää sotilaallisen konfliktin uhkaa. Varsinainen syy suhteiden heikentymiseen on kuitenkin siinä, että Kiina on ohittamassa Yhdysvallat suurvaltana.
"Tietäköön maailma, että Kiinan kansa on nyt järjestäytynyt, eikä heitä voi kohdella epäkunnioittavasti", Xi sanoi Mahtavassa kansan salissa eli Kiinan parlamenttitalossa, lainaten Mao Zedongia, kansantasavallan perustajaisää ja entistä presidenttiä.
"Röyhkeys, hegemonian tavoittelu ja kiusaaminen johtavat nykymaailmassa umpikujaan. Eräiden länsimaisten poliitikkojen tulisi pitää tämä mielessä heidän yrittäessään kiristää, estää ja painostaa Kiinaa", Xi ohjeisti. Kiinan johtaja puhui kotimaassaan samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Joe Biden ottivat yhteen väittelyssä Tennesseen Nashvillessa. Väittelyn aikana molemmat kilpailivat siitä, kumpi olisi kyvykkäämpi "hoitelemaan Kiinan", molempien luvatessa vastustaa "nousevaa Pekingiä". Omassa
puheessaan Xi toisti kehotuksensa vauhdittaa maan puolustus- ja
asevoimien nykyaikaistamista. "Ilman vahvaa armeijaa ei voi olla vahvaa
isänmaata", hän kommentoi patrioottiseen sävyyn. Kiinan ja Yhdysvaltojen väliset jännitteet ovat viime kuukausina voimistuneet, varsinkin kun Washington on lisännyt sotilaskaluston myyntiä Taiwanille ja lähettänyt korkean tason virkamiehiä vierailulle saarelle. Tällä viikolla Washington on suututtanut Kiinaa vielä lisää ilmoitettuaan myyvänsä Taiwanille miljardin dollarin arvosta ohjuksia.
Kiina, joka pitää Taiwania kapinallisena maakuntana, on myös ollut aktiivinen. Viime
kuukausina Kiinan sotilaskoneet ovat tiettävästi lentäneet Taiwanin ilmatilassa
useita kertoja. Lisäksi Kiina on jatkanut Taiwanin liittolaisten diplomaattista painostusta. Xi palasi puheessaan vuosikymmenien taakse. Pohjois-Korea kävi sotaa lännen miehittämän Etelä-Korean kanssa, jota tukivat pääasiassa amerikkalaissotilaista koostuvat Yhdistyneiden kansakuntien joukot. Lokakuussa 1950 kiinalaissotilaat ylittivät Jalu-joen Pohjois-Korean rajalla, Neuvostoliiton tarjotessa ilmatukea. Yli kaksi miljoonaa kiinalaissotilasta lähetettiin Korean niemimaalle tukemaan Pohjois-Koreaa.
"Vaikeiden taisteluiden jälkeen kiinalaiset ja korealaiset joukot, hampaisiin asti aseistautuneina, kukistivat vastustajansa, murskaten myytin Yhdysvaltojen armeijan voittamattomuudesta ja pakottaen hyökkääjät allekirjoittamaan aseleposopimuksen 27. heinäkuuta 1953", Xi kertasi historian tapahtumia puheessaan.
