keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Biden, Trump ja business as usual

Biden ja Trump
Tietyssä mielessä Joe Biden on täydellinen ilmentymä liberaalille järjestykselle: parhaat päivänsä nähnyt poliittinen broileri, länttä hallitsevan eliitin uskollinen asiamies. 

Bideniltä on turha odottaa arvojen uudelleenarviointia tai tuoreita, innovatiivisia ideoita. Hänenlaisensa hokevat tuttuja fraaseja ja kertaavat menneitä voittoja, peläten ehkä sisimmässään, ettei uusia enää tulekaan.

Bidenin politiikka, joka tulee yhdistämään demokraattien liberaalit ja republikaanien neokonservatiivit, pyrkii keinoja kaihtamatta palauttamaan Yhdysvaltojen haurastuneen hegemonian. Hänen hallintonsa ja tukijansa tulevat vielä hetken pyristelemään vääjäämätöntä tappiota vastaan.

Vaikka helpompiakin vastustajia toki löytyisi, bidenistit tulevat jatkamaan Obaman "pivotia Aasiaan", eli sotilaallisen ja taloudellisen toiminnan painopisteen siirtämistä Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Tätä projektia on myös Trumpin hallinto edistänyt Kiinan-vastaisilla toimillaan. Ulkoministeri Mike Pompeo on niin ikään puhunut allianssista Pekingiä vastaan.

Kiina pyrkii palauttamaan historiallisen asemansa, jonka anglosionistien hybridisodankäynti on tähän asti estänyt. Lännen ylivallan säilyttäminen tulee olemaan entistä vaikeampaa, sillä Aasian suurvalta on voimiensa tunnossa. Yhdysvallat kuitenkin yrittää liki mahdotonta vasalliensa avustuksella.

Käynnissä oleva muutosprosessi - siirtymä lännen jälkeiseen maailmanjärjestykseen - tulee kestämään vielä viidestä kymmeneen vuoteen. Tuo periodi on täynnä vaaroja ja tilaisuuksia, mutta kuten Kiinan presidentti Xi Jinping on asian ilmaissut, se tulee olemaan "ennennäkemättömän muutoksen aikakausi".

Bidenin presidenttikaudella länttä hallitseva eliitti pyrkii estämään Kiinan nousun. Tätä varten on jo aloitettu infosota, joka tulee olemaan vähintään yhtä intensiivistä kuin Venäjän demonisointi. Saa nähdä, ketkä kaikki liittyvät Bidenin "demokratioiden liittoon", mutta nyt ei olla enää Irakin sodassa, eikä huipputeknistä Kiinaa kaadeta yhtä helposti kuin Saddamin surkeaa hallintoa.

Toisaalta koronakriisin aikana alkanut talouden taantuma pakottaa Yhdysvallat ja sen länsiliittolaiset keskittymään myös omien talouksiensa pönkittämiseen. Demokraattien vaaliohjelmassa lupailtiin valtavaa elvytyspakettia: pidemmällä aikavälillä tällä massiivisella velanotolla on tutkijoiden mukaan negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen.

Entäpä sitten Donald Trump? Olivatpa käydyt vaalit vilpilliset tai eivät, on tosiasia, ettei Trump ole kyennyt "kuivattamaan suota", tuskin on edes yrittänyt. Presidenttinä hän ei ole puuttunut "syvän valtion" toimintaan, vaan on omalla erikoisella tyylillään jatkanut Washingtonin pitkän tähtäimen suunnitelmien toteuttamista.

Trump on tukenut avokätisesti Israelia ja hyökännyt Irania vastaan talouspakotteilla sekä murhaamalla eliittikomentaja Qassem Suleimanin. Yhdysvallat on ollut öljyvarkaana Syyriassa ja Assadinkin Trump oli valmis tapattamaan, mutta tämä järjetön aie torpattiin neuvonantajien toimesta. 

Miten Trumpin kohutut Venäjä-yhteydet? Ai niin, eihän niitä ollutkaan, vaikka Trumpista yritettiin mediassa tehdä suorastaan Venäjän agenttia. Trumpia on syytetty Kremliä myötäilevästä politiikasta, mutta Venäjän vastaisia pakotteita on hänen kaudellaan vain lisätty ja maiden välit ovat huonommat kuin koskaan.

Trump-fanien toiveajattelusta ja QAnon-hörhöteorioista huolimatta, diilimies ei ole mikään ovela vastarintahahmo, vaan narsistinen TV-persoona, joka sai tilaisuuden kokeilla poliittista johtamista. Olisi melkoinen yllätys, jos Trump oikeusprosessin jälkeen pääsisikin jatkokaudelle. Todennäköisempää on, että ensi vuonna hänellä on jo uusi televisio-ohjelma, jossa hän saa loistaa. 

Siinä missä Trump keskittyi neljän vuoden ajan lähinnä kehumaan itseään, Bidenin hallinto yrittää jälleenrakentaa transatlanttista eli Amerikan ja Euroopan välistä läntistä maailmaa ja korostaa entisenlaista viholliskuvaa, jossa vastustajina ovat Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea, Kuuba, Venezuela, Nicaragua, Syyria ja Iran. 
 
Biden jatkaa monessa suhteessa edeltäjänsä jalanjäljillä, mutta toisin kuin Trump, veteraanipoliitikko tulee korostamaan "vapaan maailman" demokratioiden ja autoritääristen valtojen välistä kamppailua, sekä Yhdysvaltojen messiaanista roolia tässä tahtojen taistelussa. Amerikkalainen ulkopolitiikka jatkaa siis entiseen malliin, "business as usual".