Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat tiistaina kolminkeskisen sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Puolustusministeri Jussi Niinistö tapasi kollegansa Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin ja Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin Washingtonissa. Dagens Nyheter-lehden haastattelussa Ruotsin Hultqvist sanoo suoraan, että sopimuksen tarkoituksena on lisätä Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Euroopassa. Suomessa asiasta tiedusteltiin tyypillisesti tuoreeltaan Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalta tutkijalta, Charly Salonius-Pasternakalta, jonka mukaan sopimus on merkittävä. Niinhän se onkin, lisäämään Suomen alisteisuutta Yhdysvaltojen hegemonialle.
Yhdysvaltojen sionistimarionetti Trump puolestaan vetäytyy pois Iranin sopimuksesta. Yhdysvallat palauttaa myös Iran-vastaiset pakotteet. Tämä aiheuttaa lisää päänvaivaa myös EU:lle, sekä lisää maailmantilanteen epävakautta. Iranin presidentti Hassan Rouhani kertoo maan haluavan neuvotella EU:n, Venäjän ja Kiinan kanssa ydinsopimuksesta. Rouhanin mukaan ydinsopimus voi jäädä voimaan myös ilman Yhdysvaltoja; jos neuvottelut eivät tuota tulosta, Iran uhkaa alkaa rikastaa aiempaa enemmän uraania. Ennalta-arvattavasti Israel ja Saudi-Arabia ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltojen vetäytymistä sopimuksesta. Maailma näkee jälleen, ettei Yhdysvaltoihin voi luottaa missään asiassa.
Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ylisti tietysti Trumpin päätöstä. Ikään kuin tämän kunniaksi Israel teki saman tien myös ohjusiskun Syyrian Damaskokseen. Ohjukset ammuttiin kohti Kiswehin alueella sijaitsevaa syyrialaistukikohtaa. Syyrian valtiontelevisio kertoo ampuneensa israelin ohjukset alas, mutta Syrian Observatory for Human Rights-tarkkailujärjestö puolestaan kertoo, että ohjusiskussa sai surmansa ainakin yhdeksän Syyrian hallitusta tukevaa taistelijaa.
Kauppasodan uhka on yhä lähempänä. Tuontitullikiista aiheuttaa lisää jännitteitä EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan välille. Esimerkiksi teräs- ja alumiinitulleja koskevissa neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Tulleilla uhkailu lienee ennen kaikkea Yhdysvaltojen keino yrittää heikentää Kiinaa Euroopan kautta. Aiemmin jo amerikkalaistutkija Joseph Gagnon tuskaili, ettei Trump ymmärrä miten tullit toimivat, ja että muiden maiden kannattaisi pelata aikaa, kunnes Trump väistyy tehtävistään (!).
Suomesta on tulossa EU:ssa entistä suurempi maksaja, kiitos brexitin ja uusien menoleikkauksien. Suomi ei myöskään saa enää jatkossa niin paljon rahaa maatalouteen ja aluepolitiikkaan. Surkuhupaisasti pääministeri Sipilä ehti vielä viime viikolla kehua EU:n uutta lähivuosien budjettiesitystä Suomelle melko hyväksi. On jotenkin kummallista, että Suomessa päättäjät eivät pistä yhtään vastaan millekään EU:n suunnitelmalle, vaikka näistä on Suomelle selvästi vain haittaa; jopa muissa pohjoismaissa ollaan kriittisempiä. Onko takana jotenkin yritys nostaa Jyrki Katainen komission puheenjohtajaksi vai mikä selittää tällaisen käytöksen? Entäpä miten käy Puolan, Unkarin ja muiden maahanmuuttokriittisten jäsenmaiden, kun EU-budjetti uhataan kytkeä "oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n perusarvojen noudattamiseen"?
