Le Pen, Putin ja Euroopan vapautus

Marine Le Pen

Ranskan Kansallisen liittouman (Rassemblement National) johtaja, Marine Le Pen, sanoo näkevänsä merkkejä siitä, että nyt eletään "Euroopan vapautuksen alkuaikoja". Esimerkkinä hän mainitsee populististen nativistipuolueiden kasvavan kansansuosion useissa Euroopan maissa, sekä Venäjän presidentin, Vladimir Putinin, tapaamisen Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzin kanssa Wienissä.

Le Pen teki tänään aiheesta optimismia pursuavan päivityksen Twitteriin: "Rencontre Kurz/Strache/Poutine, rapprochement Salvini/Orban : la libération de l’Europe, ça commence maintenant!". Suomeksi: "Kurzin, (varakansleri) Strachen ja Putinin tapaaminen sekä (Italian uuden sisäministeri) Salvinin ja (Unkarin pääministeri) Orbánin lähentyminen: Euroopan vapauttaminen alkaa nyt!"

Aikaisemmin hän esiintyi France Culture-radioasemalla ilmaisten saman mielipiteen mainitsematta kuitenkaan nimiä. "Maailma valitsee tänään eri tavalla kuin miten se on tehnyt jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Tämä tulee olemaan aidosti rauhanomainen ja demokraattinen vallankumous, jossa käännytään pois julmasta globalisaatiosta, vanhasta talousjärjestelmästä ja maahanmuutosta. Käännymme (itse)suojelun suuntaan", Le Pen sanoi. "Italia, Unkari, Itävalta - olemme todistamassa Euroopan vapautuksen alkuvaihetta!" Le Penin mielestä Euroopassa ei pitäisi olla sijaa sellaisille ylikansallisille yhteisöille, joiden päätökset ylittävät kansallisten hallitusten tekemät päätökset.

Putin teki yhden päivän vierailun Itävaltaan eilen, 5. kesäkuuta. Kyseessä oli hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa presidentin virkaanastujaisten jälkeen. Vierailu ajoitettiin Neuvostoliiton Itävallan kaasunviennin 50-vuotispäivien aikoihin. Vuonna 1968 Itävalta oli Länsi-Euroopan ensimmäinen maa, joka teki sopimuksen kaasun toimittamisesta silloisen Neuvostoliiton kanssa. Tällä kertaa Venäjän Gazprom ja Itävallan OMV solmivat uuden kaasusopimuksen vuoteen 2040 asti. Itävallan mielestä kaasun ostaminen Yhdysvalloista ei olisi taloudellisesta järkevää, kun Venäjä on halvempi ja lähellä oleva vaihtoehto.

Vierailunsa yhteydessä Putin mainitsi haastateltaessa myös miljardööri-keinottelija George Sorosin, joka Yhdysvaltojen tukemana aikoo vaikuttaa euroon. "Liikkuu huhuja, että herra Soros aikoo tehdä eurosta erittäin epävakaan", Putin sanoi. "Asiantuntijat keskustelevat jo tästä. Pyydä Yhdysvaltain ulkoministeriötä kertomaan miksi hän tekee tämän. Ulkoministeriö tulee sanomaan, että ei se heille kuulu, vaan kyseessä on Sorosin henkilökohtainen asia."

Nähtäväksi jää, onko Marine Le Penin optimismille vielä aihetta, ts. miten Eurooppa onnistuu pääsemään Yhdysvaltojen ikeestä. Kuten Suomen Perusta-ajatushautomon julkaisussa Venäjä: uhka vai mahdollisuus? (2014) jo todetaan,  Euroopan kannattaisi oman etunsa vuoksi "lähentyä Venäjää". Geopoliittisen potentiaalin valjastamiseksi "nykyinen euroatlanttinen järjestelmä on korvattava, sillä se luo suuren jännitteen Euroopan ja Euraasian välille", ja "osana euroatlanttista järjestelmää Suomen vaarana on jäädä sivilisaatioiden rajamaana tuhoisan konfliktin tantereeksi". Euroopan ja Venäjän yhteistyö olisikin molempien "maailmanlaajuisen vaikutusvallan" kasvulle eduksi.