Brysselissä on taas kokoustettu maahanmuuttoon liittyen. Päätösluonnos vuodettiin jo julkisuuteen, ja sen mukaan EU-maat haluavat ryhtyä käsittelemään turvapaikanhakijoiden hakemuksia unionin rajojen ulkopuolella, esimerkiksi Pohjois-Afrikassa.
Uusien keskusten tarkoitus olisi erotella jyvät akanoista: suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat pääsisivät Eurooppaan ilman merimatkaa Välimeren yli, kun taas talouspakolaisille kerrottaisiin, että he eivät voi saada turvapaikkaa. Ratkaisun pitäisi kuulemma vähentää motivaatiota lähteä liikkeelle.
Tällainen EU:n humanitaarinen narratiivi on varmasti sen kannattajien ja kaikkien "tolkun ihmisten" mieleen. Tarkoitus ei kuitenkaan ole lopettaa maahanmuuttoa, hidastetaan väestönvaihtoprojektia vain sen verran, etteivät massat kapinoi. Koko pakolaiskriisi on keinotekoinen ja tarkoituksella aikaan saatu; pakolaisuudesta on tehty ase, kiristyksen ja vallankäytön väline. Se kuuluu talouseliitin ja globalistikapitalistien suunnitelmiin, joita on edistetty Lähi-idän sodilla ja epävakauttamisoperaatioilla. Libyan jälkeen Eurooppaa lähin esimerkki löytyy Ukrainasta, jonka neutraalin hallinnon Yhdysvallat tarkoituksella epävakautti 2014, ja tuhoisat seuraukset ovat tuttuja kaikille tapahtumia seuranneille.
Eurooppalaiset on vedetty mukaan tähän tragediaan, jotta globalistit saisivat haluamansa. Mitä he oikein haluavat, ja miten pakolaiset sopivat tähän suunnitelmaan? Viime vuosien "pakolaiskriisi" ei liity islamiin; Afganistanin muslimeilla ei käynyt mielessä lähteä "käännyttämään" eurooppalaisia, tai tekemään itsemurhaiskuja ja muita terroritekoja Eurooppaan. Muslimeista on tehty kätevästi syntipukkeja ja ihmisiä pelotellaan "islamisaatiolla", mutta tämä kaikki on vain osa suurempaa globaalin järjestelmän uudelleenorganisointia. Projekti on vielä kesken, eikä toivon mukaan tule nykymuodossaan koskaan valmiiksi, mutta pahalta näyttää. Kelly M. Greenhill tästä jo kirjoittikin kirjassaan Weapons of Mass Migration, mutta Ylen uutisissa ei tällaista perspektiiviä esille tuoda.
Poliittiset päättäjät ja virkamiehet Angela Merkelin ja muiden johdolla pitivät huolen siitä, että pakolaiset pääsivät Saksaan ja muualle Eurooppaan. Yhdysvaltojen asevoimien entinen psykologisen sodankäynnin asiantuntijaupseeri Scott Bennett on sanonut suoraan, että pakolaiset saatiin "menemään Eurooppaan" ovelia maantieteellisiä pullonkauloja luomalla. Euroopan liittolaiset Lähi-idässä eivät avanneet rajojaan näille sotien ja konfliktien jaloista pakeneville nuorille miehille; Saudi-Arabiaa, Egyptiä tai Persianlahden maita ei velvoitettu "kantamaan taakkaa" yhteisvastuullisesti, vaikka tulijat olisivat sopeutuneet näihin lähimaihin paremmin kuin vaikkapa sekulaariin Skandinaviaan.
Euroopalle viritettiin ansa, kuten Lähi-idän analyytikko Catherine Shakdam on asian ilmaissut. Euroopasta on tehty hänen mielestään jättimäinen petrimalja, astia sosiaaliselle kokeelle. Globalistit rakentavat uutta yhteiskuntaa toivoen, että eri etnisten ryhmien, perinteiden ja uskontojen päällekkäisyys ja ristiriidat oikeuttavat suurempaan valvontaan ja sosiaaliseen ohjelmointiin. Maksetuille poliitikoillemme tämä sopii. Turvapaikanhakijoista ja laittomista talouspakolaisista on tehty kätevä ase, jolla epävakautetut yhteiskunnat muokataan halutun kaltaisiksi. Itse asiassa ihmiset tulevat vielä itse vaatimaan globalistisen poliisivaltion suojaa niin todellisilta kuin kuvitelluiltakin uhilta.