Haavisto tuomitsee tankkerin haltuunoton, mutta mikä on Haaviston kanta brittien aiemmalle merirosvoilulle iranilaistankkerin ollessa kyseessä? Näinkö tuore ulkoministeri vetää myös Suomen mukaan Lähi-idän konfliktiin? Vai olisiko niin, että briteillä ja amerikkalaisilla on jälleen "oma mies" Suomen ulkoministerinä, joka tekee, mitä sanotaan? Soini oli avoimesti Washingtonin kätyri, "rauhanneuvottelija" Haavisto näyttää seuraavan edeltäjänsä jäljillä.
On jotenkin surkuhupaisaa ja järkyttävää seurata, kuinka Suomen poliitikot kritiikittömästi liputtavat sotaisan angloamerikkalaisen järjestyksen puolesta. Myös Suomen ajatus itsestään "kokoaan suurempana" globaalina toimijana, on megalomaaninen ja haitallinen Suomen kansallisille intresseille. Mutta suomalaisten etuja ei tunnu ajavan enää kukaan: kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet toimimaan Washingtonin ja näköjään myös Westminsterin vasalleina konfliktitilanteissa. Haavisto on väläytellyt Suomelle jo "isoa roolia Iranin tilanteen rauhoittamisessa".
Siviilipalvelusmies Haavisto on myös Suomen Nato-jäsenyyden kannalla, eikä hänen mielestään kansan ääntä tarvitsisi näin vakavassa asiassa edes kysyä. Tämä ylimielisyys kertonee jotain tämän ylioppilaan luonteesta. Ilmeisesti Iranin islamilainen tasavalta pelottaa vihreää ulkoministeriämme niin paljon, että hän voi tuntea olonsa turvalliseksi vain angloamerikkalaisessa etupiirissä, johon Suomi on salakavalasti ajettu.
Turun yliopiston ja pohjoismaisen merioikeusinstituutin merioikeuden professori Henrik Ringbom sanoo STT:n haastattelemana kiltisti, että Britannia on "saattanut toimia vastoin merioikeutta pysäyttäessään aiemmin tässä kuussa iranilaistankkerin Gibraltarilla". Nykyisessä kriisissä pääsyyllinen on Trumpin hallinto taustapiruineen, eikä Iranin asia ratkea kuin sillä, että pakotteista luovutaan, ja osapuolet palaavat sen jälkeen neuvottelupöytään. Mutta ehkäpä Trumpin "B-tiimin" kätyrit saavat Britannian ja sen eurovasallit aloittamaan likaisen työn Irania vastaan?
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei tule muuttumaan Rinteen hallituksen myötä, se on nyt jo selvää. Suunta on valittu jo aiemmin, ja rintamalinja pitää, olipa vallassa oikeisto, keskusta tai vasemmisto. Yksittäisten poliitikoiden mielipiteillä ei ole tähän vaikutusta. Hallitukset ja hallitusohjelmat voivat tulla ja mennä, mutta koska Suomi on sitoutunut brittien ja jenkkien sodanlietsontaan "puolustusyhteistyösopimusten" varjolla, mikään ei tule oleellisesti muuttumaan. Liittoutumattomuudesta on enää turha puhua.
Haaviston selkeä puolen valinta on esimerkki siitä, että Suomi jatkaa osallisena hybridisodassa Lännen™ rintamassa, nousevaa multipolaarista maailmanjärjestystä vastaan. "Virallinen Suomi" on osansa valinnut, vaikka kansalaiset välttämättä eivät. Täytyy vain toivoa, että kun vallitseva uusliberaali poliittinen paradigma entisestään heikkenee, muualla maailmassa tapahtuvat muutokset pakottavat myös Suomen tarkistamaan atlantismille uskollista linjaansa.
