Ehkä eniten huomiota on jo herättänyt Helsinki Calling-mielenosoitus. Kansalaistorilta alkava kulkue suuntaa Senaatintorille, jossa mielenosoittajat saavat kuulla Putinia ja Trumpia kritisoivia puheita. Ennalta arvattavasti puhujien joukossa ovat venäläisvastainen kirjailija Sofi Oksanen ja vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala. Mukana on myös US Democrats Abroad-niminen ryhmä, sekä pakolaisia tervetulleiksi toivottaneita, "Meillä on unelma"-mielenosoituksissa mukana olleita taustavaikuttajia.
Kokoomusnuorilla on niinikään oma mielenilmauksensa. Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Henrik Vuornos vahvistaa, että he haluavat kommentoida Trumpin harjoittamaa vahingollista kauppapolitiikkaa. Myöskään Putin ei kokoomusnuoria miellytä, vaan kritiikki koskee vastaavasti Ukrainan politiikkaa ja Krimin liittämistä takaisin Venäjään.
Suomalaiset Helsinki Loves Trump-Facebook-sivun jäsenet aikovat puolestaan osoittaa tukensa Yhdysvaltain istuvalle presidentille. Trump-fanit eivät osoita mieltä, vaan ryhmän tarkoitus on seurata Trumpin Air Force One-lentokoneen reittiä Flight Radar -palvelusta, ja olla vastassa lentokentällä kokouspäivän aamuna. "Paikan päällä olemme uniikkeja kukkia hymyilemässä Yhdysvaltojen presidentille (ja sadoille toimittajille)", ryhmän ylläpitäjä, perussuomalainen Markus Bunders kertoo.
Iltapäivälehtien kommenteissa ja facebookin keskusteluryhmissä mielenosoituksia on myös kritisoitu. Ilta-Sanomien kommenteista löytyi seuraavaa. Nimimerkki '2018' kysyy "Miksi edes noihin viiteen heltisi lupa? Eikö me voitaisi edes esittää olevamme järjissämme olevaa kansaa edes yhden päivän verran?" Nimimerkki 'David' puolestaan ihmettelee: "Käsittämätöntä touhua suomalaisilta. Kun täällä tehdään maailmanhistoriaa niin jotkut suunnittelevat mielenosoituksia! En ymmärrä!"
Kukaan ei varmasti oleta, että näillä mielenilmauksilla olisi merkitystä suurvaltapolitiikkaan. Monien kommentoijien mielestä mieltään osoittavat lähinnä huomiohakuiset marginaaliryhmät ja yksittäiset julkisuuden henkilöt, kuten edellä mainitut Oksanen ja Hautala. Poliittista korrektiutta vaativat ja ihmisoikeusjargonia harrastavat saavat varmasti kuulla mielenilmauksissa mitä haluavat. Ehkä he ovat sitten hetken tyytyväisiä itseensä?
Toki saa ja pitääkin olla kriittinen. Itse kritisoisin Trumpia Syyrian pommituksista, terroristiryhmien rahoittamisesta, kouluttamisesta ja aseellisesta tukemisesta, Iranin vallanvaihtoyrityksistä ja Lähi-idän runtelemisesta Israelin laajentumissuunnitelmien eduksi. Putinia kritisoisin siitä, ettei hän ota määrätietoisemmin euraasialaista strategista linjaa, vaan pyrkii tekemään kompromisseja länsimielisten venäläisten sekä lännen atlantistien kanssa.
Suomalaisia EU- ja Nato-mielisiä poliitikkoja, toimittajia ja joitakin tavallisiakin kansalaisia Trumpin ja Putinin tapaamisessa kismittää tietenkin se, että Suomi näyttäytyy jälleen hieman puolueettomampana maana, jossa erilaiset osapuolet voivat tavata ja sopia asioistaan. Valtamedia tosin yrittää kaikkensa sabotoidakseen tällaista mielikuvaa. Miten tässä näin kävi, kun Suomi niin kovasti haluaa kuulua länteen ja istua pöydissä, joissa päätökset tehdään? Ehkä neutraalimpi, suvereeni Suomi sopisi paremmin nousevaan multipolaariseen maailmanjärjestykseen?
