tiistai 4. syyskuuta 2018

Yhdysvallat lisää aseapua Ukrainalle

"Ukraina tarvitsee lisää tappavaa voimaa", sanoi Ukraina-neuvotteluja hoitava Yhdysvaltojen erityislähettiläs Kurt Volker englantilaisen Guardian-lehden haastattelussa.

Volker sanoi myös suhtautuvansa skeptisesti tulevaan tapaamiseensa Venäjän presidentti Putinin avustajan, Vladislav Surkovin, kanssa. "On selvää, että meillä on perustavanlaatuisia erimielisyyksiä", Volker totesi.

Washington on valmis laajentamaan asekauppoja Ukrainaan sen meri- ja ilmavoimien kehittämiseksi. Volkerin mukaan Trumpin hallinto on "ehdottomasti" valmis toimittamaan entistä enemmän aseistusta ukrainalaisille joukoille huhtikuussa jo toimitettujen panssaritorjuntaohjusten lisäksi. "Tämä olisi merkittävä askel Yhdysvaltojen tuessa Ukrainalle", sanoo Atlantic Council-ajatushautomon tutkija Aric Toler. Diplomaatti Kurt Volker uskoo Ukrainan tarvitsevan miehittämättömiä ilma-aluksia, vastatykistötutkajärjestelmiä ja muuta aseistusta.

Vuoden 2019 kansallisen puolustusvaltuutuslain nojalla Yhdysvallat on varannut 250 miljoonaa dollaria sotilaalliseen apuun Ukrainalle. Yhdysvallat on toimittanut "symboliset" Javelin-ohjusjärjestelmät Kiovaan, mutta tällä kertaa erityislähettiläs Volker viittasi tätä paljon laajempaan sopimukseen. Entinen presidentti Barack Obama ei ollut vakuuttunut siitä, että tappavien puolustusaseiden lähettäminen Ukrainaan olisi oikea päätös, kun otetaan huomioon maassa vallitseva laaja korruptio. Tämä politiikka on muuttunut presidentti Trumpin aikana.

Yhdysvaltojen siirto on provosoiva ja sillä voi olla seurauksia. Venäjä voisi esimerkiksi toimittaa itäisessä Ukrainassa itsenäiseksi julistautuneille tasavalloille riittävästi ajantasaisia asejärjestelmiä estääkseen Kiovan sotilaalliset toimet. Kun Minskin sopimusta ei voida enää panna täytäntöön, Moskova voisi tunnustaa tasavallat itsenäisiksi valtioiksi, jotka ovat oikeutettuja sotilaalliseen yhteistyösopimukseen. Tähän kuuluisi myös sotilastukikohtien sijoittaminen tasavaltojen maaperälle. Venäjän duuman kansanedustaja Leonid Kalašnikov on jo vaatinut tasavaltojen tunnustamista.

Jos Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat pyytävät Venäjän asevoimien lähettämistä rajojensa sisäpuolelle, olisi luonnollista suostua näihin pyyntöihin, kirjoittaa Peter Korzun Strategic Culture-verkkojulkaisussa. Hänen mukaansa kansainvälistä oikeutta ei prosessissa rikottaisi. Jos Yhdysvallat  jatkaa Ukrainan hallinnon tukemista asetoimituksin ja asevoimien koulutuksen kautta, Venäjän pitäisi ryhtyä vastatoimiin. Korzunin mielestä Yhdysvaltojen asetoimitukset yllyttävät Ukrainan hallitusta etsimään sotilaallista ratkaisua. Jos Ukraina tulee häviämään tämän pelin, Washington on siihen syypää.

Onko muuten sattumaa, että erityislähettiläs Volkerin haastattelu ilmestyi vain vähän sen jälkeen, kun Donetskin kansantasavallan separatistijohtaja Aleksandr Zahartšenko oli salamurhattu pommilla kahvilassa perjantaina? Sekä tasavaltalaiset että Venäjä ovat syyttäneet pommi-iskusta Ukrainan johtoa, mutta ei olisi yllätys, jos Yhdysvalloilla olisi myös sormensa pelissä.