Tämä ei ole aina reilua, mutta myös Sipilän hallitus oli jatkuvan kritiikin kohteena. Poliitikkoja arvostellaan usein hyvin kärkevästi. Sosiaalisessa mediassa tämä on entistä helpompaa.
Kohua herättänyt, Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen StratComin tuore raportti, kuvaa Marinin hallituksen ministereihin kohdistuvaa "naisvihaa", mutta alunperin raportin oli tarkoitus keskittyä informaatiovaikuttamisen tutkimiseen. Tiettävästi tutkimusta ehdotettiin valtioneuvoston kansliasta StratComille keväällä 2019, Juha Sipilän ollessa vielä pääministerinä.
Talouselämä-lehti kertoo, että koska Suomeen kohdistettua, vieraan vallan koordinoimaa informaatiovaikuttamista ei löytynyt ja Sipilän hallituskin ehti erota, valmisteilla olleen raportin näkökulmaa muutettiin vastaamaan Marinin johtamaa hallitusta; huomio käännettiin misogynistisiä piirteitä omaavaan verkkohäirintään.
Itse raportin sisältöä on jo ruodittu paljon muualla, enkä mene siihen sen tarkemmin, vaan keskityn vähemmälle huomiolle jääneisiin näkökohtiin. Miksi Naton strategit ylipäänsä sekaantuvat raportillaan Suomen sisäpolitiikkaan, vaikka emme edes ole sotilasliiton jäsenmaa? Spekuloidaanpa hieman.
Alexander Stubb ja muut suomalaisatlantistit eivät onnistuneet viemään Suomea Natoon Yhdysvaltojen toiveiden mukaisesti. Hybridisodan nykyisessä vaiheessa naisia on nostettu valtaan eri maissa (epäonnistunutta yritystä tähän ilmeni myös
Valko-Venäjällä). Näin yritetään pönkittää heikentynyttä,
Amerikka-keskeistä "sääntöpohjaista järjestystä" ja nostaa sotilasliiton profiilia.
Joku on ajatellut, että naisimagolla voi helpommin promotoida Suomen länsisidonnaisuuksia ja käydä liberaaliglobalismin autoritaarisiksi leimattuja vihollisia vastaan. Suomen Sotilas-lehti jo kysyykin toiveikkaana, viekö Sanna Marin Suomen Natoon. Tässä yhtälössä riittänee päänvaivaa niin Nato-vastaisille vasemmistolaisille kuin Marinin hallitusta vastustaville, Nato-mielisille kansalliskonservatiiveille.
Länsikriittisyys ja Nato-vastaisuus voidaan rinnastaa "naisvihaan",
mikä on tuomittavaa, samoin kuin kaikenlainen "vihapuhe", johon reagoimisen yhteydessä poliittisesti epämieluisat tahot voidaan neutraloida "yleisen edun" nimissä. Pehmittääkö vihervasemmistohallitus prospekti-Suomen tietä sotilasliittoon ja lännen kriminaalikerhon "täysjäsenyyteen"?
Huomionarvoista StratComin raportissa on, etteivät Naton tutkijat löytäneet Suomeen kohdistuvaa, koordinoitua vieraan vallan informaatiovaikuttamista. Tämä siitäkin huolimatta, että vuonna 2019 julkaistiin suuren mediahuomion saanut "journalistinen jännityskertomus" Putinin trollit, joka pyrki esittelemään "Kremlin masinoimia vaikuttamisoperaatioita" Suomessa ja muissakin maissa.
Länsimielinen "trollijahti" on sittemmin johtanut oikeusjuttuihin ja tuomioihin, vaikka nyt näyttää siltä, että toimittajat ja virkamiehet ovat puhuneet "muunneltua totuutta" Suomeen kohdistuvan informaatiovaikuttamisen uhasta. Suomi ei olekaan niin tärkeä ja mielenkiintoinen maa kuin Nato-mieliset #turpo-piirit kuvittelevat.
Tämä jos mikä on ollut "koordinoitua vieraan vallan informaatiovaikuttamista" Suomessa, mutta se on toteutettu lännen, eikä idän, toimesta. "Eikö teitä hävetä", kysyi pääministeri Sanna Marin Kokoomukselta eduskunnan välikysymyskeskustelussa; samaa voisi kysyä nyt kaikilta suomalaisilta lännen asiamiehiltä ja naisilta.
