 |
| Nikolai Patrušev |
Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri, turvallisuuspalvelu FSB:n entinen johtaja, Nikolai Patrušev kertoo Kommersant-lehden haastattelussa, ettei Venäjä toivo uutta kylmää sotaa tai muutakaan konfliktia lännen kanssa. Hän toivoo "terveen järjen voittavan Washingtonissa".Ukrainan ja Donbassin kiristynyt tilanne on Patruševin mielestä seurausta Ukrainan sisäisistä ongelmista, joista viranomaiset yrittävät ohjata huomiota pois tällä tavalla.
"He ratkaisevat ongelmansa Donbassin kustannuksella. Ukrainalainen pääoma on jo pitkään virrannut ulkomaille ja Kiova myy ulkomaalaisille - demokraattisilla hinnoilla - loputkin teollisuutensa rippeet."
"Ottaen huomioon myös Yhdysvaltojen sisäisen tilanteen ennennäkemättömän vaikean luonteen, suhteiden jatkokehityksen näkymiä voidaan tuskin kutsua rohkaiseviksi", Patrušev toteaa. Yhdysvaltojen mielestä Venäjä on "uhka", mutta onko tunne molemminpuolinen?
Patrušev kiistää. "Näemme nyt pandemian tärkeimpänä uhkana. Yhdysvalloissa se on aiheuttanut ongelmia, joita amerikkalaispoliitikot piilottavat kansalaisiltaan ohjaamalla huomion tarinoihin aggressiivisesta Venäjästä."
Viruksesta puhuttaessa, Patrušev ehdottaa kiinnittämään huomiota siihen, että Yhdysvaltojen valvonnassa olevien biologisten laboratorioiden määrä on vain kasvanut ympäri maailmaa. "Jonkin kummallisen sattuman kautta, laboratorioita on noussut lähinnä Venäjän ja Kiinan rajoille", hän vihjaa.
"Meillä ja kiinalaisilla kumppaneillamme herää tästä tietysti kysymyksiä. Meille vastataan, että rajojemme läheisyydessä on vain rauhanomaisia, lääketieteellisiä tutkimusasemia, mutta jostain syystä ne tuovat mieleen Marylandin Fort Detrickin sotilastukikohdan, jossa amerikkalaiset ovat työskennelleet biologisen sodankäynnin alalla jo vuosikymmenien ajan", Patrušev arvioi.
Patrušev kertoo mielipiteensä myös Natosta, jota ei voi oikein edes pitää autenttisena "sotilaallis-poliittisena blokkina", sillä "Washingtonin ja Brysselin tehtävänä näyttää olevan estää Saksan, Ranskan, Italian ja muiden Euroopan maiden kehittyminen".
"Muistatko, kun feodalismin aikoihin vasallien velvollisuus oli osallistua isäntänsä sotiin armeijoineen? Tänä päivänä heidän on pakko ostaa aseita [amerikkalaiselta] isännältään, riippumatta omasta taloudellisesta tilanteestaan; muuten nousee haloo lojaalisuudesta", Patrušev vinoilee "transatlanttisista suhteista".
Yhteistyö Euroopan kanssa on Venäjälle tärkeää, mutta yhteyttä ei ylläpidetä hinnalla millä hyvänsä, eikä varsinkaan Venäjän geopoliittisten intressien kustannuksella.
"Tästä huolimatta me pidämme ovea avoinna, sillä me ymmärrämme hyvin, mikä [voima] ohjaa länsipoliitikkoja tämänhetkisessä tilanteessa. Samanaikaisesti on olemassa historiallisia siteitä, joita venäläisten ja eurooppalaisten välille on kehittynyt viime vuosisatojen aikana", Patrušev lausahtaa, korostaen Venäjän ja Euroopan kohtalonyhteyttä.
Multipolaarisuus kuitenkin nousee ja tulee korvaamaan entisen, Yhdysvaltojen johtaman unipolaarisen järjestyksen. Patrušev muistuttaa, että "nykypäivän maailmassa on useita ongelmia, joita ei voida ratkaista ilman normaalia [monenkeskistä] yhteistyötä maailman johtavien toimijoiden - Venäjän, Yhdysvaltojen, EU:n, Kiinan ja Intian - välillä."
Patruševin näkemykset ovat tärkeitä, koska Venäjän ja Kiinan strateginen kumppanuus on vahvistumassa. Vieraillessaan Pakistanissa, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kehotti kaikkia, "myös Euroopan unionia", liittymään Venäjän visioimaan "Suur-Euraasian kumppanuuteen".
Diplomaattisista lausunnoista huolimatta, tulenarka tilanne voi vielä leimahtaa. Suomen valta(vale)media uutisoi Ukrainan tilanteesta odotetun yksipuolisesti ja lännen propagandaa toistaen. Ylen mukaan Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle. Koko totuus häivytetään näkyviltä, sillä narratiivin hallinta on infosodassa tärkeintä.
Kertomatta jätetään, että myös Ukraina on keskittänyt joukkojaan raja-alueelle; presidentti Zelenskyi on hankkinut parlamentilta jopa luvan hyökkäykseen Donbassin separatistien alueelle. Ilmeisesti Kiovassa on kuitenkin ryhdytty epäilemään Naton ja EU:n taustatukea, koska Zelenskyi haluaisi nyt saada Putinin puhelimeen.
Joka tapauksessa Yhdysvaltojen ja Naton vasallijoukot asettuvat poikkeuksellisen suuren Defender Europe -sotaharjoituksen varjolla Venäjän rajalle. Yhdysvallat yrittänee myös estää loppusuoralla olevan Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöönoton. Yhdysvaltojen entinen Euroopan-joukkojen komentaja epäilee kaiken lisäksi, että Kremlin geopoliittisena tavoitteena on Mustanmeren rannikon täydellinen haltuunotto.
