torstai 29. huhtikuuta 2021

Kiina matkalla avaruusherruuteen?

Kiina ottaa jatkuvasti uusia harppauksia kansallisessa osaamisessaan, olipa kyseessä sitten talous, teknologia tai yhteiskuntapolitiikka. 

Olen seurannut mielenkiinnolla myös Kiinan avaruuteen kohdistuvia pyrintöjä, aina kolmen vuoden takaisesta kuumatkasta lähtien.

Kiina tuli mukaan avaruuskilpaan lähettämällä ensimmäisen satelliittinsa Maata kiertävälle radalle vuonna 1970. Viime vuosina Kiina on lähettänyt avaruuteen myös ihmisiä sekä mönkijän Kuun kääntöpuolelle. Presidentti Xi Jinpingin johdolla Kiina on investoinut miljardeja avaruusohjelmansa kehittämiseen.

Kiina ilmaisi aiemmin kiinnostuksensa osallistua Kansainvälisen avaruusaseman toimintaan, mutta Yhdysvallat ei poliittisista syistä lämmennyt ajatukselle.

Lännen kieltäytyminen yhteistyöstä ei ole Kiinaa hidastanut, vaan kansantasavalta on keskittynyt täysillä omaan avaruustoimintaansa. Kiina ja Venäjä ovat tosin aikeissa tehdä euraasialaista yhteistyötä miehitetyn kuulennon ja yhteisen kuuaseman rakentamisen muodossa.

Varhain torstaiaamuna Suomen aikaa, Kiina laukaisi matkaan uuden avaruusasemansa keskusmoduulin Pitkä Marssi 5B -kantoraketin matkassa. Moduuli saatiin onnistuneesti noin 370 kilometrin korkeudella kulkevalle kiertoradalle. 

Kyseessä on ensimmäinen kolmesta moduulista, joista avaruusasema Tiangong, "Taivaallinen palatsi", tulee koostumaan.

Linhou Bai Kiinan avaruusteknologian akatemiasta on kertonut, että Kiinan suunnitelmissa on rakentaa "kansallinen avaruuslaboratorio, joka mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun avaruudessa ja ison mittakaavan tieteelliset, teknologiset ja sovelletut kokeet".

Seuraavaksi asemaan telakoituu miehittämätön rahtialus toukokuussa. Kesäkuussa starttaavan Shenzhou-12 -lennon on tarkoitus kuljettaa asemalle kolme taikonauttia kolmen kuukauden ajaksi. 

Lokakuussa häämöttää puolestaan Shenzhou-13 -lento, jonka myötä Kiina tavoittelee puolen vuoden pituista avaruusoleskelua. Uudelle avaruusasemalle tuodaan tarvikkeita myös miehittämättömillä huoltoaluksilla. 

Kiina on aiemmin rakentanut ja laukaissut avaruuteen kaksi pienempää, kokeellista avaruusasemaa: Tiangong -1:sen vuonna 2011 ja Tiangong -2:sen vuonna 2016. Taikonauttien pitkäaikaisin miehitetty avaruuslento on kestänyt 33 vuorokautta.

Nyt tarkoituksena on rakentaa avaruusasema, jonka suunniteltu käyttöikä on vähintään kymmenen vuotta. Aseman rakentaminen vaatii kaikkiaan yksitoista laukaisua vuoteen 2022 mennessä. Täydessä mitassaan Tiangong on 66 tonnia painava, 16,6 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 4,2 metriä leveä avaruusasema.

Kiinasta on tullut talouden suurvalta ja nyt myös avaruusvalta. Näinkö avaruusherruus siirtyy Yhdysvalloilta Kiinalle?