Neokonservatiivisen hallintonsa yllyttämänä presidentti George W. Bush käynnisti sodan ohjusiskuilla lokakuussa 2001. Virallinen syy oli tuhota islamistinen terroristijärjestö Al-Qaida ja suistaa vallasta Osama bin Ladenia suojellut Taliban-hallinto.
Yhdysvaltojen luoman narratiivin mukaan Afganistan oli omalta osaltaan vastuussa syyskuun 11. päivän terrori-iskuista New Yorkissa. Näitä hyökkäyksiä ei kuitenkaan suunniteltu Afganistanissa, vaan luultavimmin itse Yhdysvalloissa. Amerikkalaisviranomaisten mukaan arabiekstremistit suorittivat koko maailmaa järkyttäneet terroriteot. En ole itse erityisen vakuuttunut virallisesta narratiivista tapahtumien suhteen.
Oli Osama bin Laden sitten syyskuun iskujen takana tai ei, häntä ei ainakaan haluttu parrasvaloihin oikeuden eteen. Toukokuussa 2011 ilmoitettiin amerikkalaisen laivaston erikoisryhmän surmanneen hänet Pakistanissa. Mikään riippumaton taho ei tosin ehtinyt nähdä edes bin Ladenin ruumista, ja lehdistölle ilmoitettiin, että hänet "haudattiin mereen Arabianmeren pohjoisosassa". Oli totuus mikä hyvänsä, syyskuun 11. päivän myötä Bushin hallinto aloitti "terrorisminvastaisen sodan". Sopii kysyä, kuka hyötyi? Ei ainakaan Afganistan.
Yhdysvallat on joka tapauksessa hävinnyt pitkällisen sotansa Taliban-liikettä vastaan. Taliban on vain laajentanut hallussaan olevia alueita. Viime vuoden joulukuussa Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetää pois noin puolet Afganistanissa vielä olevista 14 000 sotilaasta. Sodassa on joidenkin arvioiden mukaan menehtynyt vähintään 38 000 afganistanilaista siviiliä ja 58 000 afganistanilaista sotilasta ja poliisia. Todellinen luku voi olla suurempi. Amerikkalaissotilaita kerrotaan kuolleen 2400. Kaksi suomalaissotilastakin on kuollut "kriisinhallintaoperaatiossa".
Eric Margolisin mukaan Taliban-liike oli alun perin heimokansallinen voima, joka omistautui kommunismin, huumekaupan ja ulkomaisten vaikutusyritysten torjumiseen. Talibanit olivat juuri kitkemässä Afganistanin huumekauppaa, kun Yhdysvallat sopivasti hyökkäsi maahan vuonna 2001. Afganistanin huumeparoneista tuli nopeasti amerikkalaisten liittolaisia ja huumetuotanto kasvoi jälleen. Tämä aihe on sen laajuinen, että se vaatisi oman kirjoituksensa.
Kaksikymmentä vuotta aiemmin presidentti Ronald Reagan oli ylistänyt Afganistanin islamisteja "vapaustaistelijoiksi" heidän taistellessaan Neuvostoliittoa vastaan amerikkalaisilla aseilla. Todellisuudessa paštu-soturit halusivat kaikki ulkomaalaiset tahot pois maastaan ja oikeuden hoitaa omia asioitaan islamin periaatteiden mukaisesti. Vaikka talibanien 90-luvun lopun hallintoa kutsuttiin lännen mediassa "hirmuhallinnoksi", ainakaan kansainväliselle huumebisnekselle se ei tehnyt hyvää. 2000-luvulla Taliban-liikkeen väitettiin tosin itsekin rahoittaneen sodankäyntiään huumerahoilla.
Ei ole liioiteltua sanoa, että Yhdysvallat on tuhonnut Afganistanin. Amerikkalaiset pommikoneet ovat runnelleet heimokyliä, tappajalennokit kaikkea tieliikennettä ja Yhdysvaltojen maksamat, Afganistanin hallituksen joukot, ovat kiduttaneet ja murhanneet ihmisiä vuosikausia. Yhdysvaltojen asettama hallitus ei ole myöskään estänyt huumekauppaa, joka on yhä tärkeä osa afganistanilaista liiketoimintaa. Tämä ei olisi onnistunut ilman Kabulin hallintoa ja Yhdysvaltojen sotilaallista suojelua. YK:n valtuuttamat rauhanturvaajat ovat paikalla antamassa edes näennäistä legitimiteettiä projektille.
Ei siis mikään ihme, että tavalliset afganistanilaiset ovat jo menettäneet uskonsa demokraattiseen poliittiseen prosessiin, ja vaikka Taliban on yrittänyt estää vaaleihin osallistumisen, kansalaiset ovat boikotoineet vaaleja myös omaehtoisesti. Niin parlamenttivaaleissa kuin presidentinvaaleissa on huijattu urakalla. Afganistanilainen vaalivalvoja totesi vuoden 2009 vaaleista: "Vain kymmenen prosenttia äänesti, mutta äänestysprosentin väitettiin olevan sata."
Koko Afganistanin konflikti alkoi valehtelulla ja salailulla, ja niin se näyttää myös päättyvän: Yhdysvallat on käynyt rauhanneuvotteluja Taliban-liikkeen kanssa ilman Kabulin hallintoa. Taliban on vaatinut Yhdysvaltoja vetäytymään maasta. Yhdysvallat puolestaan haluaa, ettei maasta tule enää tukikohtaa amerikkalaisvastaisille voimille. Joku voisi väittää, että Yhdysvallat on toimillaan pettänyt länsimaista demokratiaa jäljittelevän paikallishallituksen, ja tehnyt trumpmaisen "diilin" Taliban-liikkeen konservatiivisten muslimien kanssa. Talibaneille tämä vaikuttaa voitolta.
Talibanit eivät hyväksy Afganistanin nykyistä hallitusta, eivätkä sen länsimaista kopioitua perustuslakia ja demokratiailveilyä, vaan vaativat maahan islamilaista perustuslakia. Taliban-liikkeen delegaatio on viime aikoina käynyt neuvotteluja myös Iranissa, Pakistanissa ja Venäjällä. Rauhanneuvottelut talibanien kanssa ovat tietysti reaalipolitiikkaa, mutta Afganistanin tulevaisuus on epäselvä. Toivotaan, ettei käy kuten Libyassa.
On toisaalta hyvä, jos amerikkalaiset ja eurooppalaiset joukot poistuvat Afganistanista ja maa saisi itsenäistyä. Tämä surkea sotku osoittaa kuitenkin jälleen sen, että Yhdysvallat jättää taakseen vain kuolemaa ja raunioita, ja muut joutuvat maksamaan laskun. Myös Euroopassa ihmetellään, mitä tästä seuraa. Tapahtumien valossa päättäjien Euroopassa ja Suomessa pitäisi vakavasti pohtia, kannattaako amerikkalaiseen "tukeen" luottaa missään olosuhteissa.
