maanantai 25. helmikuuta 2019

Arabi-Naton epäonnistuminen, iskut Iranissa ja Intiassa

Kirjoitin aiemmin Trumpin hallinnon utopistisesta halusta perustaa "Arabi-Nato", joka puolustaisi Yhdysvaltojen ja Israelin intressejä niiden Lähi-idän arabivasallien välityksellä. Projektia alunperin luotsannut entinen merijalkaväen kenraali Antony Zinni on jo eronnut tehtävistään. "Hanke oli alun alkaen liian kunnianhimoinen, eikä Persianlahden maiden Nato tai koko Lähi-idän Nato ollut lainkaan realistinen vaihtoehto", Zinni toteaa Wall Street Journalissa.

Yhdysvaltojen virhe oli tehdä hankkeesta erityisesti Irania vastaan suunnattu koalitio. Läheskään kaikki Lähi-idän maat eivät tietenkään olleet valmiita osallistumaan tällaisen liittouman toimintaan. Persianlahden johtajat ymmärsivät, että jos he haluavat pitää myös Turkin vaikutusvallan kasvun alueella aisoissa, he eivät voisi ryhtyä eksplisiittisesti Iranin vastaisiksi. Kuwait, Oman ja Qatar omaavat läheiset suhteet Iranin kanssa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Iran olisi turvassa Yhdysvaltojen vallanvaihtosuunnitelmilta. Sekä Trump, että hänen varapresidenttinsä Mike Pence, ulkoministeri Mike Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton ovat pakkomielteisiä mitä Iraniin tulee. Pence kävi Münchenissä vaatimassa Eurooppaa liittymään Iranin vastaisiin pakotteisiin, ja pelotteli Merkeliä ja kumppaneita siitä, että islamilainen tasavalta suunnittelee "uutta holokaustia" Israelin juutalaisille. Pencen tympeä puhe ei saanut aplodeja saati ymmärrystä eurooppalaisilta.

Arabi-Naton sijaan Yhdysvallat ja Saudi-Arabia yrittävät nyt saada Pakistanin mukaan kuvioon. Raha auttaa asiassa, ja niinpä saudiprinssi Mohammed bin Salman matkusti Islamabadiin neuvottelemaan pääministeri Imran Khanin kanssa. Prinssi sai juhlavastaanoton ja vierailun yhteydessä maat allekirjoittivat sopimuksen lähes 18 miljardin euron investoinneista Pakistaniin. Yhdysvallat haluaa Pakistanin auttavan myös Afganistanin asioissa, sillä vetäytymispuheista huolimatta Yhdysvallat haluaisi jättää maahan joukkojaan. Taliban-liike on nimenomaan vaatinut amerikkalaisjoukkojen poistumista maasta.

Helmikuun 13. päivä pakistanilainen itsemurhaiskijä ajoi räjähteillä varustetun ajoneuvonsa Iranin asevoimien eliittiyksikön, vallankumouskaartin, sotilaita kuljettaneen linja-auton viereen Iranin itäosassa, Pakistanin rajan lähellä, Zahedanin ja Khashin kaupunkien välisellä tiellä. Räjähdyksessä sai surmansa 27 iranilaissotilasta ja parisenkymmentä muuta sai vammoja. Iskusta otti vastuun sunnimuslimien salafistijärjestö Jaish al-Adl, jolla kerrotaan olevan yhteyksiä myös al-Qaida-järjestöön. Iran on syyttänyt Pakistania ja Yhdysvaltoja sunniterroristien suojelemisesta; iranilaisten lähteiden mukaan ryhmällä on tukikohtia Pakistanissa. Iran on jo ottanut kiinni yhden iskussa mukana olleen terroristin Pakistanin rajaseudulta.

Myös Intialla on syynsä suhtautua nuivasti Pakistaniin. Viime viikolla samanlainen pommi-isku tehtiin Kashmirissa intialaisia puolisotilaallisia poliisijoukkoja vastaan. Neljäkymmentä poliisia menetti henkensä; isku oli verisin sitten vuoden 1989 Intian-vastaisen kapinoinnin alkamisen jälkeen. Intia ja Pakistan ovat kiistelleet Kashimirin alueesta jo vuodesta 1947 lähtien. Intian hindunationalistijohto pelkää, että sen suhtautumista Pakistanin puolelta tuleviin provokaatioihin pidetään liian pehmeänä, ja niinpä Intia on aloittanut sapelinkalistelun Pakistanin suuntaan.

Iranin varaulkoministeri Seyed Abbas Araghchi twiittasi tavanneensa Intian ulkoministeri Sushma Swarajin tapausten tiimoilta, ja maiden sopineen taistelevansa yhdessä terrorismia vastaan. Iranin mielestä myös Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tukevat pakistanilaistaustaisia sunnikapinallisia, joten tilanne varmasti mutkistuu entisestään. Pakistan on luvannut tutkia asiaa, mutta Intia ei ole vakuuttunut, sillä aiemmillekaan iskuille Islamabad ei ole tehnyt mitään. Pakistanin väitetään olevan huolissaan maineestaan, sillä Islamabad haluaa olla mukana Kiinan Vyö ja tie-aloitteessa.