Presidentti Xi Jinpingin mukaan tulevien sukupolvien hyväksi on luotava "ekologinen sivilisaatio".
Modernisaation ja globalisaation on vastedes oltava sellaista, missä kaikki inhimillinen ja teknologinen kehitys on sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä tuota ympäristölle vain vahinkoa, Kiinassa ajatellaan. Samalla luodaan edellytyksiä maailmanjärjestykselle, joka olisi lännen liberaalia järjestystä kestävämmällä pohjalla.
Kiina on ollut itse suurimpien saastuttajien joukossa, mutta tätä nykyä kansantasavallassa on voimassa ehkä maailman tiukin ympäristölainsäädäntö ja säädellyimmät teollisuuden
päästönormit. Vastuu maan ekologisesta ympäristöstä tunnutaan ottavan tosissaan ja tavoitteet ovat kunnianhimoiset.
Teollistumisen jälkeisellä aikakaudella ilmastokysymyksen ratkaiseminen tarkoittaa ajattelutavan, tuotantotavan, sekä elämäntavan muutosta. Se on merkittävä suunnitelma Kiinalta, koska maan on otettava kiinni ja jopa ylitettävä muut kehittyneet maat saavuttaakseen päämääränsä.
Kiina on suuri maa, jolla on myös suurin väkiluku, 1,4 miljardia ihmistä. Tämän vuoksi Pekingissä on ajateltu, että kansantasavallalta menee noin kolmekymmentä vuotta ilmastoneutraaliuteen pääsemiseksi. Kiina on sitoutunut saavuttamaan tavoitteensa vuoteen 2060 mennessä.
Huhtikuussa Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin koolle kutsumassa virtuaalisessa ilmastohuippukokouksessa, Kiinan presidentti Xi Jinping esitti "kuuden kohdan ehdotuksensa" ihmisten ja luonnon välisen harmonisen yhteisön rakentamiseksi.
Tällaisen yhteisön tulee sitoutua "ihmisen ja luonnon väliseen harmoniaan, vihreään kehitykseen, systeemiseen hallintoon, ihmislähtöiseen lähestymistapaan, monenkeskisyyteen ja yhteisten, mutta eriytettyjen vastuiden periaatteeseen", Xi selitti tuolloin.
Xin ehdotus asettaa uuden suunnan ihmissivilisaatiolle; jos suurin kehittyvä maa pystyy toteuttamaan tämän tavoitteen, muut maat seuraavat ehkä perässä. Tällä tavoin Kiinan on tarkoitus toimia myös siltana kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä, mikä tarkoittaa, että kehittyneissä maissa toteutettava "vihreä siirtymä" uusine teknologioineen leviää ennen pitkää myös "kolmannen maailman" maihin.
Liberaalista ympäristöaatteesta poiketen, Xin ja Kiinan "ekologinen sivilisaatio" painottaa taloudellisen kehityksen ja ympäristönsuojelun välistä symbioosia. Kiinan "autoritäärisen ympäristönsuojelun" huikeimpia visioita ovat suunnitelmat omavaraisista, geotermistä- ja aurinkoenergiaa hyödyntävistä "metsäkaupungeista", jotka tulevat vähentämään ilmansaasteita.
Ohjelma on kuin tieteisfantasiasta, mutta täyttä totta. Maailman ensimmäistä metsäkaupunkia rakennetaan jo Liuzhouun, Guangxin maakuntaan Kiinassa, ja sen on tarkoitus valmistua 2020-luvulla.
Metsäkaupunkiin sijoitetaan kaupallisia, asuin- ja virkistysalueita, sairaala ja kaksi koulua. Rakennukset peitetään lähes miljoonalla yli sata eri lajia olevalla kasvilla. 30 000 asukkaan pikkukaupunkiin istutetaan 40 000 puuta, jotka poistavat ilmasta lähes 10 000 tonnia hiilidioksidia ja 57 tonnia saasteita ja tuottavat vuosittain noin 900 tonnia happea.
Liuzhoun kaupunki on pilottihanke kestävien pienkaupungien sarjassa, joista voi tulla malli Kiinan tuleville kaupungeille. Kiinan matka ekologiseksi sivilisaatiovaltioksi on alkanut.
